Lukijalta: Alueen asukkaiden pitäisi tietää, kuka kantaa poliittisen vastuun maakunnan tulevaisuudesta

Suomalaiset ovat saaneet vaaleilla valita aluepäättäjät, jotka kantavat poliittisen vastuun sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Jos suomalaiset jo valitsevat alueensa päättäjät suorilla vaaleilla, miksi maakunnan kehittämisen poliittinen vastuu on edelleen hajallaan?

Aluepolitiikan kehitys on puolitiessään. Maakuntien kehittämisestä päättävät useat eri toimijat, joista tavallisella kansalaisella on rajallisesti tietoa. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, maakuntaliitto vastaa aluekehittämisestä ja maakuntakaavoituksesta, valtion aluehallinto hoitaa omia viranomaistehtäviään ja kunnilla on omat vastuunsa.

Asiantuntijat ja viranhaltijat ovat välttämättömiä jokaisessa näistä organisaatioista. Viranomaistoiminta ei ole politiikkaa. Lupapäätökset, valvonta ja lain soveltaminen kuuluvat riippumattomille viranomaisille.

Kun maakunnassa olisi yksi selkeä demokraattinen taho, joka kantaa poliittisen vastuun maakunnan kehittämisen kokonaisuudesta, selkeytyisi kokonaisuus kansalaisille.

Tällainen uudistus ei olisi ensisijaisesti säästötoimi, vaan ennenkaikkea kyse olisi demokratiasta ja vastuunjaosta.

Väitän, että kun kansalaiset tietävät, kuka päättää ja keneltä vaatia tuloksia, myös luottamus päätöksentekoon vahvistuu. Ihmisten pitäisi tietää nykyistä paremmin, kuka tekee maakunnan tulevaisuutta koskevat strategiset päätökset, jotka koskee alueiden tulevaisuuden strategisia linjauksia elinvoiman, liikenteen ja muun infran, koulutuksen, työvoiman ja palveluverkon suhteen.

Aluevaltuusto on ainoa alueellinen toimielin, jonka jäsenet kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla. Maakuntavaltuustojen jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustoista, eivät suorilla vaaleilla. Maakuntaliitto käyttää merkittävää aluekehitysvaltaa.

Pohjois-Pohjanmaalla peräänkuulutetaan vahvempaa alueellista päätöksentekoa. EU-komission strategia tukee oikeutta jäädä kotiseudulle. Kysymys kuuluukin: tukevatko nykyiset hallintorakenteemme vahvojen ja elinvoimaisten maakuntien kehittämistä?

Hyvinvointialueiden muodostaminen oli merkittävä uudistus, ja sillä sektorilla korjaavia toimenpiteitä parlamentaarisesti valmistellaan. Meillä täytyy olla kuitenkin yhteinen visio siitä, mikä on maakuntien seuraava iso askel. Seuraavan hallituksen pitäisi uskaltaa arvioida aluehallinnon rakenne kokonaisuutena. Pakkokuntaliitokset eivät ratkaise alueellisen demokratian ongelmaa. Ne siirtävät päätöksentekoa entistä kauemmas ihmisistä.

Riikka Rajala-Boström

Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/