Lukijalta: Maailma on löytänyt pohjoisen, mutta Suomi jatkaa keskittämistä etelään
Pohjoinen Suomi on noussut tilanteeseen, jossa sen tulevaisuutta ei enää määritellä pelkästään aluepolitiikan näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi ovat yhä vahvemmin osa Suomen kilpailukykyä, Euroopan strategista omavaraisuutta ja koko yhteiskunnan turvallisuutta.
Harva alue Euroopassa herättää tällä hetkellä yhtä paljon kiinnostusta.
Pohjoiseen suunnitellaan energia-, teollisuus- ja datakeskusinvestointeja. Alueella sijaitsevat monet Euroopan tarvitsemista kriittisistä mineraaleista. Matkailu kasvaa, arktinen osaaminen kiinnostaa ja pohjoisen merkitys osana Naton pohjoista ulottuvuutta korostuu vuosi vuodelta.
Maailma on löytänyt pohjoisen.
Siksi on perusteltua kysyä, miksi maamme hallitus ei löydä pohjoista vaan toistuvasti jopa koko maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisetkin investoinnit jätetään tekemättä?
Rahaa löytyy Turun tunnin junaan ja Gardenin kaltaisiin hankkeisiin, milloin mitenkin junailtuina. Meille junailut tarkoittavat vain junien ja raideverkon odottelua samalla, kun alempi tieverkko murtuu alta ja paikoin sähkön riittämättömyys on todellinen kasvun este.
Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää konkreettisia päätöksiä: ratayhteyksien kehittämistä, sähkön siirtokapasiteetin vahvistamista, tieverkon korjaamista ja logististen yhteyksien parantamista.
Tämä tarkoittaa käytännössä meillä muun muassa Liminka–Ylivieska-kaksoisraiteen suunnittelun edistämistä, Rail Nordican suunnittelurahoituksen saamista, Koillismaan kantaverkkoyhteyksien vahvistamista sekä alemman tieverkon korjaamista ja valtatie 22:n kehittämistä.
Samalla on hyvä myös pohtia, pitäisikö pohjoisen alueiden löytää entistä vahvemmin toisensa.
Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi ovat erilaisia maakuntia. Jokaisella on omat vahvuutensa, omat tavoitteensa ja oma identiteettinsä. Näin pitääkin olla. Pohjoisen vahvuus rakentuu monimuotoisuudesta, ei yhdenmukaisuudesta.
Silti yhä useampi tulevaisuuden kysymys ylittää maakuntarajat. Jos asioita tarkastellaan vain oman maakunnan näkökulmasta, moni mahdollisuus jää hyödyntämättä.
Liikenneverkot, energiainfrastruktuuri, osaavan työvoiman saatavuus, huoltovarmuus, turvallisuus, tutkimus ja kansainväliset investoinnit eivät pysähdy maakunnan rajalle. Ja juuri näissä teemoissa pohjoisella Suomella olisi yhdessä paljon annettavaa ja paljon voitettavaa.
Myöskään Euroopan unionissa tehtävät ratkaisut eivät tarkastele alueita yksittäisinä saarekkeina, vaan osana laajempia kokonaisuuksia.
Nykyisellään tilanne on ollut kuin tuuleen huutaisi. Puheita pohjoisen strategisen merkityksen kasvusta on ollut mutta teot loistavat poissaolollaan.
Siksi on syytä käynnistää keskustelu uudenlaisesta pohjoisen kumppanuudesta.
Voisimmeko rakentaa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin välille nykyistä vahvemman yhteistyön mallin niissä asioissa, joissa yhteinen valmistelu ja yhteinen vaikuttaminen tuottaisivat enemmän kuin yksin toimiminen?
Voisimmeko tunnistaa yhdessä pohjoisen tärkeimmät liikenne- ja energiainvestoinnit? Voisimmeko muodostaa yhteisen näkemyksen osaamisen, koulutuksen ja työvoiman saatavuuden kehittämisestä?
Voisimmeko valmistella EU:n tulevia rahoitusmahdollisuuksia nykyistä vahvemmalla yhteisellä otteella?
Ja voisimmeko näiden pohjalta rakentaa pohjoiselle yhteinen tulevaisuuskuva, joka olisi riittävän vahva herättämään kiinnostusta niin Helsingissä, Brysselissä kuin kansainvälisten investoijien keskuudessa?
Maailma on löytänyt pohjoisen. Nyt on Suomen vuoro.
Senja Kovaniemi
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Pohjois-Pohjanmaan Keskustan puheenjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/