Valko-Venäjän vankiloissa istuu 1 400 poliittista vankia – ihmisoikeusjuristi Leanid Sudalenka uskoo, että toinen vankeustuomio olisi koitunut hänen kuolemakseen
Vielä reilu vuosi sitten ihmisoikeusjuristi Leanid Sudalenka eli Valko-Venäjällä vankeudessa.
Ihmisoikeusjärjestö Vjasnan Homelin-toimistoa johtanut Sudalenka antoi vuonna 2020 oikeudellista apua mielenosoittajille, jotka olivat joutuneet oikeuslaitoksen mielivaltaisten päätösten kohteiksi. Sudalenka sanoo, ettei edes osallistunut protesteihin, mutta mielenosoittajien avustaminen riitti hallinnolle.
Tammikuussa 2021 Sudalenka pidätettiin. Saman vuoden marraskuussa hän sai tuomion ja kolmen vuoden vankeusrangaistuksen yleistä järjestystä rikkovan toiminnan järjestämisestä.
Valko-Venäjän vankiloissa ja rangaistussiirtoloissa on tällä hetkellä ihmisoikeusjärjestö Vjasnan laskelmien mukaan noin 1 400 poliittista vankia. Sudalenka ei ole enää yksi heistä, sillä hän vapautui vankeudesta viime vuoden kesällä ja pakeni sittemmin Liettuaan. Sudalenka antoi STT:lle haastattelun tulkin välityksellä vieraillessaan Helsingissä torstaina.
Sudalenka sanoo, että Valko-Venäjällä vangit on jaettu kahteen kategoriaan: oikeita rikoksia tehneisiin ja poliittisiin vankeihin. Ryhmät erottuvat toisistaan jo nimikyltin värillä, joka on poliittisilla vangeilla keltainen, muilla valkoinen.
Poliittisille vangeille olosuhteet tehdään Sudalenkan mukaan sietämättömiksi. Alkuun häntä pidettiin noin vuosi sellissä näkemättä aurinkoa tai taivasta. Tuomion lukemisen jälkeen Sudalenka siirrettiin rangaistussiirtolaan, jossa hän joutui tekemään töitä ilmaiseksi, ilman suojavarusteita.
Eristysselliin saattoi joutua tekaistuista syistä jopa puoleksi vuodeksi. Niiden olosuhteita voi Sudalenkan mukaan kuvata jo kidutukseksi. Sellissä on kylmä, eikä vangeille anneta patjaa tai lakanoita.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on kuvaillut poliittisten vankien kohtelua ankaraksi ja olosuhteita epäinhimillisiksi.
Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteeseen perehtynyt YK:n erityisedustaja Anais Marin kertoi tuoreessa raportissaan, että vuodesta 2020 lähtien on raportoitu yli tusina vankikuolemaa, jotka ovat todennäköisimmin johtuneet puutteellisesta sairaanhoidosta.
Vjasnan sivustolla lueteltujen poliittisten vankien syytteet koskevat muun muassa yleistä järjestystä rikkovaan toimintaan osallistumista, presidentin herjaamista, vihaan yllyttämistä ja ääriryhmän toiminnan rahoittamista.
Monien syytteet liittyvät valtaviin mielenosoituksiin, jotka alkoivat loppukesästä 2020. Valkovenäläiset nousivat tuolloin vilpillisten presidentinvaalien jälkeen maan itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan hallintoa vastaan. Hallinto tukahdutti rauhanomaiset protestit kovin ottein ja tuhansia mielenosoittajia pidätettiin. Monet protestiliikkeen johtohahmot ovat nyt vankeudessa tai paenneet ulkomaille.
Rikossyytteisiin on voinut johtaa myös esimerkiksi poliittisten vankien auttaminen tai lahjoituksen tekeminen valkovenäläisille vapaaehtoisille, jotka taistelevat Ukrainan puolella Venäjää vastaan.
Viime vuonna myös Vjasna luokiteltiin Valko-Venäjällä ääritoiminnaksi. Toimilupa siltä oli viety jo aiemmin. Vjasna tekee työtään nyt Liettuan Vilnasta käsin muun muassa dokumentoiden väärinkäytöksiä ja antaen oikeusapua. Valko-Venäjällä edelleen olevat vapaaehtoiset raportoivat maan tilanteesta Vjasnalle salaa.
Vjasnan perustaja Ales Bjaljatski, vuoden 2022 Nobelin rauhanpalkinnon saaja, sai viime vuonna kymmenen vuoden vankeustuomion.
Senkään jälkeen kun Sudalenka heinäkuussa 2023 vapautui työleiriltä, ei hänen elämänsä ollut vapaata. Hän kuvailee joutuneensa yhdestä vankilasta toiseen, jatkuvan viranomaisseurannan alle. Hän ei saanut harjoittaa ammattiaan eikä edes poistua kaupungista ilman kirjallista lupaa.
Kun alkoi vaikuttaa siltä, että Sudalenkaa uhkasi uusi vankeustuomio, hän pakeni maasta. Vaimo ja nuorin poika jäivät Valko-Venäjälle. Vanhemmat lapset asuvat nykyisin Puolassa.
– Minulta on viety mahdollisuus elää perheeni kanssa ja kasvattaa poikaani, Sudalenka sanoo.
Ottaen huomioon esimerkiksi terveydenhuollon tason vankeudessa, Sudalenka arvioi, että uusi vankeustuomio olisi tarkoittanut hänelle samalla kuolemantuomiota.
Muutama kuukausi Sudalenkan lähdön jälkeen häntä vastaan käynnistettiin uusi rikosprosessi. Kesäkuussa hänet tuomittiin poissaolevana viideksi vuodeksi vankeuteen, tällä kertaa ääriliikehdinnän avustamisesta.
Sudalenka lähetti oikeusjutun käynnistäneelle tutkimuskomission johtajalle sähköpostia kysyäkseen, mistä häntä tarkalleen syytetään. Vastauksessa ehdotettiin, että Sudalenka saapuisi passi mukanaan paikan päälle kuulemaan oikeusjutun sisällöstä. Hän ei tarttunut tarjoukseen.
Sudalenka on etsintäkuulutettu Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Valko-Venäjän kansalaisuus hänellä on ainakin vielä toistaiseksi.
– Presidentti Lukashenka on sanonut julkisesti, että sellaisilla kuin minä, jotka ovat lähteneet Valko-Venäjältä, ei pidä olla Valko-Venäjän kansalaisuutta.
Poliittisten vankien joukossa on myös toimittajia, Valko-Venäjän journalistijärjestön BAJ:n mukaan tällä hetkellä 37.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Valko-Venäjän median toiminta on ollut vuoden 2020 jälkeen tukahdutetumpaa kuin koskaan. Järjestö kertoo, että Lukashenkan hallinto on sensuuria, väkivaltaa, joukkopidätyksiä ja ratsioita käyttäen pakottanut valtaosan riippumattomista medioista lopettamaan toimintansa tai jatkamaan sitä ulkomailta.
Useimmat riippumattomat mediat, kuten myös BAJ, on luokiteltu ääriliikehdinnäksi. Myös BAJ pitää päämajaansa nykyisin Vilnassa.
BAJ:n tiedottaja Katsiaryna Vasilionak kertoo STT:lle tulkin avustuksella, että Valko-Venäjältä voi edelleen päästä lukemaan ulkomailla toimivien riippumattomien medioiden tuottamaa materiaalia. Minkäänlainen vuorovaikutus, kuten artikkeleista tykkääminen tai niiden jakaminen, voi kuitenkin johtaa rikossyytteisiin.
BAJ:n sisällön yleisöstä suurin osa on Valko-Venäjällä, mitä Vasilionak pitää tärkeänä saavutuksena.
Lukashenkan hallinnon propagandaa toistavaa valtionmediaa on Vasilionakin mukaan vaikea katsoa, mutta työnsä puolesta hän joutuu tekemään niin. Valtionmediassa mustamaalataan riippumatonta mediaa ja toistetaan venäläisen propagandan mukaisia väitteitä muun muassa Ukrainan sodasta.
Lukashenka sen sijaan esitetään aina parhaassa mahdollisessa valossa. Vasilionak kertoo, että jopa Lukashenkan kasvot saatetaan retusoida kuvissa rypyttömiksi.
Vuoden 2020 protesteista nostetaan Sudalenkan mukaan syytteitä edelleen. Hallinto pyrkii tunnistamaan protesteihin osallistuneita esimerkiksi valokuvista. Rikossyytteeseen voi johtaa myös esimerkiksi minkä tahansa avun antaminen poliittisille vangeille tai väärästä somepostauksesta tykkääminen.
Vuodesta 2020 lähtien sortotoimet ovat Sudalenkan mukaan vain pahentuneet, ja hän uskoo saman suunnan jatkuvan ensi vuonna. Silloin Lukashenka hakee jälleen jatkoa vallankahvassa, eikä se onnistu muuten kuin voimankäytöllä, Sudalenka toteaa.
– Kaikki eri mieltä olevat vankilaan tai maasta ulos. Luodaan olosuhteet, joissa ihmiset itse lähtisivät maasta.
Kaikesta huolimatta Sudalenka uskoo ehdottomasti, että Valko-Venäjästä tulee vielä demokratia, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia – onhan moni Euroopan maa päässyt historiansa aikana diktatuurista eroon.
– Laillisuus ja oikeudenmukaisuus palaavat maahan, ja niiden tullessa minäkin palaan.
Vasilionak kertoo suhtautuvansa tulevaisuuteen hieman pessimistisemmin.
– Olen varma, että Valko-Venäjästä tulee jonain päivänä demokraattinen. Mutta en ole varma siitä, milloin asiat paranevat.
Vasilionak vakuuttaa uskovansa siihen, että Ukraina voittaa sodan Venäjää vastaan. Silloin Valko-Venäjällekin aukeaisi mahdollisuuksien ikkuna.