Valiokunta: Naton seuraamat puolustusmenot laskettava nykyistä kattavammin
Suomen puolustusmenoissa tulisi huomioida muitakin kuluja kuin pelkästään puolustusministeriön menot, katsoo eduskunnan valtiovarainvaliokunta.
Asialla on merkitystä, kun tarkastellaan, täyttääkö Suomi Nato-maiden tavoitteen käyttää puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Puolustusministeriön kautta rahoitetaan esimerkiksi Puolustusvoimien toiminta sekä puolustusmateriaalihankinnat.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tällä tavalla tarkasteltuna Suomen puolustusbudjetin koko laskee tavoiterajan alle vuoden 2025 jälkeen. Puolustusministeriön osuus valtion budjetista oli noin 1,2–1,4 prosenttia läpi koko 2010-luvun, kunnes se nousi kahtena viime vuonna kahden prosentin tuntumaan esimerkiksi hävittäjähankintojen vuoksi. Pitkällä aikavälillä osuuden arvioidaan asettuvan 1,5–1,7 prosenttiin.
Valiokunnan mukaan on tärkeää, että puolustusmenoissa huomioidaan myös sotilaallisen kriisinhallinnan kulut, Rajavartiolaitoksen kulut sotilaallisen maanpuolustuksen ja rajojen valvonnan osalta sekä sotilas- ja siviilieläkkeet.
– Tärkeää on myös, että laskentamallia tai kansallista budjetointia kehitetään jatkossa siten, että kaikki Nato-jäsenyyden aiheuttamat kustannukset eri hallinnonaloilta voidaan lukea mukaan 2 prosentin tavoitteeseen, valiokunta katsoo.
Valiokunta pitäisi esillä myös Suomen asevelvollisuusjärjestelmän ja laajan reservin kustannustehokkuutta verrattuna palkka-armeijan menoihin.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ilmaisi torstaina huolensa puolustusmenojen osuuden laskusta ja kaipasi asiasta linjauksia jo ensi vaalikauden alussa.
Enemmistö Nato-maista ei nykyisin täytä kahden prosentin tavoitetta.
Suomi haki Nato-jäsenyyttä viime keväänä, ja sen toteuttamista koskeva lakiesitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. Valiokunta esitti kannanottonsa lausunnossa, joka valmistui perjantaina.
Eduskunnassa yhteensä neljä valiokuntaa antaa Nato-jäsenyydestä lausunnon ulkoasiainvaliokunnalle, jonka laatiman mietinnön pohjalta täysistunto päättää asiasta.
Aiemmin perustuslakivaliokunta on linjannut, että eduskunta voi päättää jäsenyydestä yksinkertaisella enemmistöllä. Puolustusvaliokunta on puolestaan korostanut oman puolustuksen ja muiden liittolaisuuksien merkitystä myös Naton jäsenenä.
Valtiovarainvaliokunnan kannanoton jälkeen ulkoasiainvaliokunta odottaa enää vain tiedusteluvalvontavaliokunnan kannanottoa. Puuttuvan lausunnon odotetaan valmistuvan ensi viikolla.