Uutisanalyysi: Erdogan toteutti unelmansa – kahmaisi lähes kaiken vallan itselleen
Presidentti Recep Tayyip Erdoganin kriitikot elättelivät toiveita ihmeestä koko vaalikampanjan ajan.
Turkin hajanainen ja eripurainen oppositio yhdisti voimansa horjuttaakseen yhä itsevaltaisemmaksi käyneen valtionpään kansansuosiota eilisissä presidentin- ja parlamenttivaaleissa.
Pääoppositiopuolue CHP:n karismaattinen presidenttiehdokas Muharrem Ince sai viimeisissä kampanjatilaisuuksissaan liikkeelle jopa miljoona ihmistä.
Mielipidetiedustelujen mukaan vaali oli venymässä toiselle kierrokselle.
Suurista odotuksista huolimatta vuodesta 2002 Turkin politiikkaa dominoinut Erdogan syötti taas lauantaiyönä arvostelijoilleen katkeraa kalkkia.
Yli 52 prosenttia äänistä saanut presidentti ei pelkästään varmistanut itselleen jatkokautta, vaan toteutti hartaimman unelmansa.
Viime vuonna kansanäänestyksellä hyväksytyn perustuslain turvin Erdogan voi tulevaisuudessa esimerkiksi valita ministerinsä, hajottaa parlamentin ja nimittää perustuslakituomioistuimen tuomarit.
Presidentin vallankäyttöä ei rajoita tai tasapainota juuri mikään.
Voitokas kampanja saattoi kuitenkin olla Erdoganille ja hänen AKP-puolueelleen tähänastisista vaikein.
Reilut 42 prosenttia äänistä saaneen AKP:n äänimäärä tippui seitsemällä prosentilla verrattuna vuoden 2015 parlamenttivaaleihin.
Valtapuolueen enemmistö parlamentissa säilyy vain puolisotilaallisten oikeistoryhmittymien kanssa veljeilevän MHP-puolueen tuella.
Äärinationalistien kanssa solmittavan yhteistyön hintana lienee rauhantunnusteluiden keskeyttäminen kurdien itsehallintoa ajavan PKK:n kanssa.
Erdogan lupasi kampanjansa aikana vihdoin kumota poikkeuslain, joka on ollut voimassa vuoden 2016 sotilasvallankaappausyrityksestä asti.
Sen varjolla käynnistetyissä puhdistuksissa runsaat 107 000 poliisia, varusmiestä, tuomaria ja opettajaa on menettänyt virkansa.
Yli 50 000 kansalaista viruu vankeudessa syytettynä yhteyksistä imaami Fethullah Güleniin, jota Erdogan pitää kaappausyrityksen taustapiruna.
Turkin sosiaalinen ja poliittinen elämä on ollut yhtä kaaosta vallankaappausyrityksestä lähtien.
Salaliittoteoriat ja painostava kyttääminen ovat myrkyttäneet yhteiskunnallista ilmapiiriä – esimerkiksi moni korkeasti koulutettu turkkilainen on jo hakenut turvapaikkaa EU:sta.
Kasvubuumista nauttineen maan talous sakkaa, liiran arvosta on kadonnut viidennes ja inflaatio laukkaa 12 prosentissa.
Syvälle pesiytynyt epäluulo leimasi myös eilisiä vaaleja.
Oppositio on syyttänyt hallitusta laajasta vaalivilpistä, vaikka hyväksyikin lopullisen äänestystuloksen.
Esimerkiksi valtion uutistoimisto Anadolun väitetään julkaisseen vaalituloksia jo ennen ääntenlaskun alkua.
Riippumattomia merkittäviä medioita ja uutistoimistoja ei Turkissa juuri enää ole.
Twitterin sulkeminen, toimittajien vangitseminen tai vallan keskittäminen eivät juuri hetkauta Erdoganin konservatiivista ja uskonnollista kannattajakuntaa.
Sen elämäntavasta on tullut taas salonkikelpoinen Erdoganin valtakaudella, kun maallistuneet poliittiset voimat ovat jääneet paitsioon.
Presidentin seuraajille uutuuttaan hohtavat Bosporin ylittävät sillat, lentokentät, koulut ja sairaalat ovat konkreettisia esimerkkejä Turkin kehityksestä ja vaurastumisesta.
Erdoganin ylivoimasta huolimatta oppositio voi löytää vaalituloksesta rohkaisevia merkkejä.
Esimerkiksi kurdimyönteinen HDP-puolue ylitti kymmenen prosentin äänikynnyksen, vaikka sen puheenjohtaja Selahattin Demirtas johti vaalikampanjaa vankilasta käsin.
Myös muita tasa-arvoa ja demokratiaa korostavan puolueen toimijoita vangittiin ja vainottiin vaalien alla.
Lisäksi lähes kaikki mediat valjastettiin toistamaan hallituksen propagandaa, mielenosoituksille ei annettu lupia sekä kriittiset tutkijat ja journalistit vaimennettiin.
Opposition vaalimainokset hukkuivat Erdoganin ja valtapuolue AKP:n lippujen ja julisteiden alle Turkin katukuvassa.
Silti epäreiluista lähtökohdista huolimatta Erdogan sai taivuteltua puolelleen vain puolet turkkilaisista.
Vaalihuuman laannuttua Erdogan joutuu aivan ensimmäisenä kohtaamaan Turkin velkaantuneen talouden ongelmat.
Kasvubuumista nauttineen maan talous sakkaa, liiran arvosta on kadonnut viidennes ja inflaatio laukkaa 12 prosentissa.
Kärjistyessään nämä ongelmat rokottavat myös Erdoganin kannattajien kukkaroa.