Uusi esitys saamelaiskäräjälaiksi lähti eduskunnan käsittelyyn – "Toivon todella, että tällä kertaa laki saadaan maaliin"
Pitkään vatvottu lakiesitys saamelaiskäräjälaiksi on tänään annettu eduskunnan käsittelyyn.
Saamelaiskäräjien kokous oli hyväksynyt viime vaalikaudella annetun esityksen, jonka perusratkaisut sisältyvät uuteen esitykseen. Oikeusministeriön tiedotteen mukaan myös uudesta esityksestä on saavutettu yhteisymmärrys saamelaiskäräjien kanssa käydyissä neuvotteluissa, jotka käytiin joulukuun alussa.
Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi neuvotteluissa yksimielisesti valtion puolelta tulleet pienet tarkennukset viime vaalikauden esitykseen, saamelaiskäräjät kertoo omassa tiedotteessaan.
– Muutoksista huolimatta nyt annettu esitys saamelaiskäräjälain muuttamisesta edistää saamelaisten itsemääräämisoikeutta, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo tiedotteessa.
– Esitys tulee voimaan tullessaan oletettavasti korjaamaan YK:n ihmisoikeuskomitean toteamat ihmisoikeusloukkaukset. Toivon todella, että tällä kertaa saamelaiskäräjälaki saadaan maaliin.
Esityksen tavoitteena on oikeusministeriön mukaan muun muassa edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Lisäksi esityksellä halutaan parantaa itsehallintoa, joka saamelaisilla on heidän kieleensä ja kulttuuriinsa liittyvässä asioissa.
Lakiesityksellä pyritään myös parantamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Saamelaiskäräjät on poliittinen toimielin, joka hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita.
Lakiesityksessä esimerkiksi ehdotetaan, että saamelaiskäräjien vaaliluettelo koskisi jatkossa ainoastaan sitä, kenellä on oikeus äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Vaaliluettelossa ei siis enää olisi kyse sen määrittelystä, ketä voidaan pitää saamelaisena.
Petteri Orpon (kok.) hallitus kirjasi ohjelmaansa, että esitys saamelaiskäräjälaista annetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa ensi vuonna.
Nykyinen laki on vuodelta 1995. Sen uudistamista on pohjustettu jo kymmenen vuoden ajan. Viimeksi lakia yritti säätää Sanna Marinin (sd.) hallitus, jonka esitys kaatui helmikuussa perustuslakivaliokunnassa.