"Uudet koulutusvastuut ovat keino paikata alueiden huutavaa osaajapulaa" – keskustaväki kehuu vuolaasti Kurvisen tuoreita linjauksia
Keskustatoimijat ympäri maan ovat jakaneet tunnustusta tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen päätöksille useista laajennuksista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusvastuisiin.
Keskustaopiskelijoiden mukaan ministeri Kurvinen on tehnyt erinomaista työtä.
– Jatkossa yhä useammalla nuorella on mahdollisuus opiskella haluamansa korkeakoulututkinto lähempänä omaa kotiseutua, kiittelee Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Arttu Laaksonen.
Keskustaopiskelijat korostaa, että koulutusvastuiden laajentamisessa kyse on pysyvistä, pitkäaikaisista muutoksista korkeakoulukentällä. Siksi koulutusvastuiden laajentaminen on historiallisesti merkittävää.
– Uudet koulutusvastuut ovat keino paikata eri alueiden huutavaa osaajapulaa. On äärettömän tärkeää, että meillä on riittävästi yhteiskunnan eri alojen osaajia koko maassa, päättää Laaksonen.
Keskustan Helsingin valtuustoryhmä puolestaan iloitsee siitä, että keskustalainen koulutuspolitiikka hyödyttää myös Helsinkiä.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Terhi Peltokorpi muistuttaa, että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan alue on ollut Suomen ainoa Erva-alue, jossa ei ole terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Nyt Kurvinen esittää tilanteeseen korjausta.
– Tähän saakka Helsingin ja Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstö on ollut heikommassa asemassa terveystieteiden opiskelumahdollisuuksien osalta, kun he ovat joutuneet hakemaan jatkokoulutusta kaukaa koti- ja työpaikkakuntaansa. Tämä on vaikeuttanut merkittävästi työelämässä olevien sote-ammattilaisten mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen. Erityisen haastavaa toisella paikkakunnalla opiskelu on ollut heille, joilla on pieniä lapsia, Peltokorpi toteaa.
Helsingin yliopisto on hakenut neljättä kertaa oikeutta terveystieteiden maistereiden kouluttamiseen. Aiemmilla kerroilla koulutusvastuuta ei ole myönnetty.
– Keskustan johdolla on tällä vaalikaudella muutettu suomalaisen korkeakoulupolitiikan suunta. Nyt korkeakoulutuksen merkitys ymmärretään ja alueiden ja alojen osaajatarpeet otetaan tosissaan. Kurvinen osoittaa päätöksellään, että tämä linja koskee koko Suomea – myös Helsinkiä ja Uuttamaata, varavaltuutettu Eeva Kärkkäinen toteaa.
Jyväskyläläinen kansanedustaja Joonas Könttä on erittäin tyytyväinen päätökseen rakennusmestarikoulutuksen saamisesta Jyväskylän ammattikorkeakoululle. Uusi koulutusvastuu astuu voimaan vuonna 2023, jolloin aloittavia opiskelijoita olisi syksyllä 20 kappaletta ja tämän jälkeen vuosittain 40.
– Rakennusmestarikoulutus (tekniikan amk) täydentää ammattikorkeakoulun koulutustarjontaa ja lisää vetovoimaa. Uuden kokonaisuuden myötä vastataan myös rakennusmestareiden lisääntyneeseen kysyntään ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Köntän mukaan aktiivinen vaikuttamistyö tuo tuloksia, jotka näkyvät ja tuntuvat.
– Korkeakoulupolitiikkamme tulevaisuudennäkymät ja siten koko Jyvässeudun kasvu näyttää erittäin valoisalta, kun uusia koulutusaloja ja opiskelijapaikkoja tulee sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun.
Kansanedustaja Ari Torniainen iloitsee yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan saamisesta Lappeenrantaan LUT:n yliopistoon ja LAB-ammattikorkeakoulun tekniikan opetuksen laajenemisesta.
– Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan saaminen Etelä-Karjalaan on historiallinen päätös ja vahvistaa selvästi LUT:a yliopistona. Paikalliset nuoret, yrityselämä ja koko Kaakkois-Suomi hyötyvät päätöksestä. Tätä on toivottu ja odotettu, Torniainen kommentoi tyytyväisenä.
Torniaisen mukaan on tärkeää, että LUT, Lappeenranta ja Etelä-Karjala ovat seisoneet hankkeen takana yksituumaisena.
– Laajentumiselle on erinomaisen hyvät perusteet ja ministeri kuuli nyt alueen toiveita tarkkaan. Päätöksestä näkee, että sillä on merkitystä, millaisia arvovalintoja politiikassa tehdään. Päätös on aluepoliittisesti erinomainen Etelä-Karjalalle ja koko Kaakkois-Suomelle, Torniainen korostaa.