Useat kunnat välttyvät kiinteistöverojen korotuksilta – alarajaa ei nosteta
Eduskunta on päättänyt, ettei kiinteistöveron alarajaa nosteta. Jos kiinteistöveron korotus olisi toteutunut, alarajaa jo nyt soveltavat kunnat olisi pakotettu veronkorotuksiin.
Alimpia kiinteistöverorajoja on käytössä muun muassa osassa pääkaupunkiseudun kuntia, mutta myös muualla Suomessa.
Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella.
Kunnat saavat päättää kiinteistöveroprosenteistaan itse valtakunnallisten ala- ja ylärajojen puitteissa.
Esimerkiksi vakituisten asuinrakennusten osalta kiinteistöveroprosentin alaraja on jatkossakin 0,41 ja loma-asuntojen kohdalla 0,93 prosenttia.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi viime viikolla, että noin 50 miljoonan euron veronkiristys ei ollutkaan tarpeen, koska kiinteistöverojen tuotot kunnille ovat kehittyneet niin myönteisesti ilmankin.
Lain sallimaa kiinteistöveroprosenttien ylärajaa sen sijaan nostetaan, vaikkei ylärajojen mukaisille enimmäisprosenteille ole ollut juuri käyttöä kunnissa.
Esimerkiksi loma-asunnoista kunta saisi halutessaan periä ensi vuoden verotuksesta lähtien enintään 2 prosentin kiinteistöveroa nykyisen 1,8 prosentin sijaan.
Vakituisista asuinrakennuksista kiinteistövero saisi olla enintään 1 prosentin vuoden 2019 verotuksesta lähtien, nykyisen 0,9 prosentin sijaan.
– Ylärajan nosto antaa liikkumavaraa kunnille, jos kunta on niin pahassa tilanteessa. Mutta emme pakota ketään nostamaan, se on se ero, valtiovarainministeri Orpo perusteli ylärajan korotusta medialle viime viikolla.