Ulkoministeriö on jo lähettänyt Natolle sopimukset, joihin Venäjä voisi vedota protestoidessaan Suomen hakemusta – "On mahdollista, että Venäjä ilmaisee kantansa nootilla"

Nato-jäsenyys

Ulkoministeriö on etukäteen toimittanut puolustusliitto Natolle Suomea sitovat kansainväliset sopimukset, joilla voi olla merkitystä Suomen mahdollista jäsenyyttä käsiteltäessä.

Sopimukset koskevat muun muassa Ahvenanmaan demilitarisoitua asemaa ja Suomen suhteita naapurivaltio Venäjään.

Suomea sitovien velvoitteiden ei kuitenkaan katsota ulkoministeriössä olevan este Naton jäsenhakemuksen jättämiselle. Näin arvioi oikeuspäällikkö Kaija Suvanto ulkoministeriöstä, ja samoin todetaan myös valtioneuvoston sunnuntaina julkaisemassa selonteossa.

Suvanto pitää kuitenkin mahdollisena sitä, että Venäjä esittää vastalauseensa Suomen Nato-jäsenyydestä myös diplomaattisia reittejä pitkin.

Venäjän hallinnon edustajat ovat useasti ilmoittaneet, ettei Venäjä suhtaudu myötämielisesti Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

–  On mahdollista, että Venäjä ilmaisee kantansa nootilla tai suullisesti ja katsoo, että joiltain osin on sopimuksen vastaista toimintaa, arvioi Suvanto.

Ulkoministeriön mukaan toistaiseksi Nato tai sen jäsenvaltiot eivät ole huomauttaneet sopimuksista, jotka Suomea sitovat.

Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta arvioi, että Suomen sopimusvelvoitteet voidaan kuitenkin vielä huomioida mahdollisissa jäsenneuvotteluissa.

–  Niiden kanssa punnitaan sitä, mitä hyötyä tai haittaa niistä Natolle on, hän sanoo.

Venäjä-suhteiden kannalta ulkoministeriö on arvioinut Nato-prosessissa olevan kolme turvallisuuspoliittisesti merkittävää sopimuskokonaisuutta: Suomen ja Venäjän välinen valtiosopimus, Pariisin rauhansopimus sekä Ahvenanmaata koskevat sopimukset.

Valtiosopimuksessaan Venäjä ja Suomi ovat sopineet pidättyvänsä ”voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan”.

Sopimuksen voimassaolo päättyisi tänä vuonna, mutta Suomi tai Venäjä ei ole irtisanoneet sitä. Siksi sen voimassaolo jatkuu vuoteen 2027.

–  Nato on puolustusliitto, jonka tärkein tehtävä on taata jäsenmaiden turvallisuus. Naton toimintaa ei ole suunnattu mitään valtiota vastaan, toteaa oikeuspäällikkö Suvanto.

Hän lisää myös, että muillakin Nato-mailla on voimassa vastaavia sopimuksia Venäjän kanssa. Hän mainitsee Puolan ja Saksan.

Pariisin rauhansopimuksenkaan ei katsota ministeriössä olevan este.

Toisen maailmansodan rauhan sinetöinyt Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 on edelleen voimassa, mutta Suomi irtaantui presidentti Mauno Koiviston johdolla sopimuksen sotilaallisia rajoituksia koskevista artikloista, kun Saksa jälleenyhdistyi vuonna 1990.

Irtaantuminen on kansainvälisen oikeuden professorin Martti Koskenniemen mukaan oikeudellisesti laillinen, koska muut osapuolet Neuvostoliitto ja Britannia eivät protestoineet aikanaan irtaantumista.

Suomea sitoo myös demilitarisoidun Ahvenanmaan itsehallintoaluetta koskevat sopimukset.

Vuonna 1922 Suomi ratifioi Kansainliiton johdolla neuvotellun sopimuksen, jolla vahvistettiin Ahvenanmaan itsehallinto sekä maakunnan jo entuudestaan voimassa ollut demilitarisointi ja neutralisointi. Suomen on silti puolustettava Ahvenanmaata.

Vuonna 1940 Suomi ja Neuvostoliitto solmivat sopimuksen, jossa Venäjän sallitaan valvovan Ahvenanmaan demilitarisointia konsulaatillaan Maarianhaminassa.

Suvannon mukaan Venäjän konsulaatista ei ole ongelmaa Suomen näkökulmasta, kunhan konsulaatti noudattaa tehtävää, jota varten se on.