Tytti Tuppurainen Brysselissä muhivista suunnitelmista: "Voi johtaa eräänlaiseen suunnitelmatalouteen"
EU:n valtiontukisääntöjen kova löysääminen yhdistettynä yhä tarkempaan saneluun yritysten toiminnasta voi johtaa ”eräänlaiseen suunnitelmatalouteen” kilpailullisen markkinatalouden sijaan, sanoo eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
– Tämä on aito riski. Se on yksi skenaario, ja se pitää nyt kyllä huolellisella ennakkovaikuttamisella ja samanmielisten maiden koalition kokoamisella onnistua välttämään, Tuppurainen sanoi maanantaina Brysselissä.
Uhkakuvaa voi pitää voimakkaana. SDP on perinteisesti ollut hyvin EU-myönteinen puolue, joskin valtiontukisäännöt ja mahdollinen eurooppalainen yhteisvelka ovat kaikille eduskuntapuolueille vaikeita hyväksyttäviksi.
Jäsenmaiden eurooppaministerit kokoontuivat Brysselissä maanantaina, ja torstaina poliittiset johtajat kokoontuvat huippukokoukseen. EU:n kilpailukyky on yksi kokouksen keskeisistä aiheista.
Huolta Euroopan kilpailukyvystä on kiihdyttänyt Yhdysvaltojen vihreä elvytyspaketti, joka sisältää muun muassa protektionistista sääntelyä ja satojen miljardien tukiaiset yrityksille. Pelkona on, että investoinnit katoavat Yhdysvaltoihin.
Tuppurainen totesi Suomen suhtautuvan valtion tuotannollisiin tukiin hyvin karsaasti muualla kuin EU:n vähiten taloudellisesti kehittyneillä alueilla eli niin sanotuilla koheesioalueilla. Kyse on alueista, joissa bruttokansantulo on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.
Tuppuraisen kommentit liittyvät suuntavoihin, joita EU-komissio on tuonut julki kilpailukyvyn parantamiseksi ennen huippukokousta.
– Kyllä komission esitysten jälkeen on aina enemmän selkeyttä kannanmuodostukseen. Mutta vielä ei olla pisteessä, jossa voitaisiin sanoa, että jäsenmaiden kesken olisi löytymässä konsensus, Tuppurainen kertoi.
Tuppurainen myös rummutti mahdollisten toimien tarkkarajaisuutta, määräaikaisuutta ja huolellista analyysiä ennen toteutusta. Hänen mukaansa valtaosa jäsenmaista ei halua sisämarkkinoiden kärsivän mutta yksityiskohdissa riittää keskusteltavaa.
Toinen iso erimielisyys komission hahmotelmissa on koskenut niin sanottua suvereniteettirahastoa. Kyse on siitä, pitäisikö isojen maiden kykyä jakaa enemmän valtiontukia tasoittaa yhteisellä rahastolla.
Esimerkiksi suomalaispoliitikoissa rahasto on aiheuttanut pelkoja uudesta eurooppalaisesta yhteisvelasta.
– Komission ehdotus tästä suvereniteettirahastosta on tällainen hyvin alustava. Siitä ei odoteta mitään konkreettista kuin vasta alkukesästä eli vasta Suomen vaalien jälkeen, Tuppurainen sanoi.
Komissio ei ole vielä kertonut, kuinka suuri rahasto olisi kiikarissa ja miten se rahoitettaisiin. Tulevassa huippukokouksessa eteenpäin päästäneenkin osin siksi, että tarkempia tietoja näistä suunnitelmista on luvassa vasta kesällä.
