Työyhteisön koolla ja kulttuurilla on yhteys isien perhevapaiden käyttöön – ammattisotilaiden luvut yllättävät
Työyhteisön kulttuurilla on merkitystä isyysvapaiden pitämisessä, kertoo Turun yliopiston tutkimus. Työpaikan koko, isien koulutustaustat ja kollegoiden esimerkki voivat vaikuttaa isien päätöksiin.
Tutkimukset osoittivat, että isät pitivät enemmän vapaita suurissa kuin pienissä työpaikoissa.
Eniten isyysvapaita käyttivät korkeasti koulutetut miehet. He jäivät useammin vapaille työpaikoissa, joissa oli enemmän muitakin korkeasti koulutettuja miehiä kuin paikoissa, joissa heitä oli vähemmän.
– Jos korkeammin koulutetut ovat vähemmistössä, he voivat esimerkiksi kokea töistä irrottautumisen vaikeaksi, jos sijaista ei löydy kovin helposti, puntaroi vanhempi erikoistutkija, dosentti Satu Helske Turun yliopistosta.
Tutkimuksissa on käytetty Kelan ja Tilastokeskuksen koko väestön kattavia aineistoja, jotka koskevat vuosina 2009–2019 pidettyjä perhevapaita.
Vuodesta 1993 asti isällä on ollut itsenäinen oikeus kolmen viikon isyysvapaaseen. Vuonna 2013 isät saivat itsenäisen oikeuden kuuden viikon vanhempainvapaaseen eli isän kiintiövapaaseen, jota tuli käyttää eri aikaan äidin kanssa. Turun yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet erityisesti tätä isäkiintiötä.
Lisäksi 158 päivän vanhempainrahan sai jakaa isän ja äidin kesken, mutta yleensä äidit käyttivät sen.
Eri ammattiryhmien osalta jossain määrin yllättävä tieto on, että ammattisotilaat pitivät runsaasti isien kiintiövapaita.
Noin puolet palkansaajamiehistä, joiden lapsi syntyi 2013–2017, käytti isäkiintiöitä. Sotilailla osuus oli 69 prosenttia. Koko puolustustoimialalla, jossa työskentelee muitakin ammattiryhmiä, luku oli 74 prosenttia.
Puolustusvoimat on suuri työnantaja ja sijoittuu julkiselle sektorille. Tällaisissa työpaikoissa isyysvapaat ovat keskimääräistä yleisempiä kuin yksityisellä puolella.
– Suurissa työpaikoissa voi olla helpompaa löytää sijaisia kuin pienemmissä. Julkisella puolella myös tietoisuus isyysvapaista ja vakiintuneet käytännöt voivat vaikuttaa niiden suosioon, arvioi tutkijatohtori Anna Erika Hägglund Turun yliopistosta..
Varma työ tuo valinnanvaraa
Koulutustaustan vaikutus näkyy muun muassa korkeakoulutetuilla insinööreillä, joista 61 prosenttia käytti isien kiintiövapaita. Vastaavasti esimerkiksi rakennusalan työntekijäammateissa noin 40 prosenttia jäi isyysvapaille.
Taidealoilla työskentelevistä miehistä, kuten taiteilijoista, näyttelijöistä ja kuvataiteilijoista, noin puolet piti kiintiövapaita.
Taidealojen eroa esimerkiksi insinööreihin voisi Hägglundin mukaan selittää sillä, että insinööreillä on usein varma työtilanne, mikä antaa heille enemmän valinnanvaraa.
Kollegoiden vapaakiintiöiden käyttö lisäsi uusien isien vapaita, erityisesti ensi kertaa isiksi tulevien. Selvimmin rohkaiseva esimerkki näkyi perusasteen ja toisen asteen koulutuksen saaneilla isillä.
Korkeasti koulutetuille isille kollegan esimerkki vaikutti lähinnä silloin, kun työtoveri oli ensimmäisiä isyysvapaan pitäjiä työpaikalla.
– Näitä tuloksia voi tulkita niin, että korkeasti koulutetut isät tekevät vapaammin mitä haluavat. Matalammin koulutetuilla työtovereiden esimerkki on merkityksellisempi, Helske valottaa.