Lukijalta Laskuoppi takaisin alakoulun tunneille – opettajajohtoinen opetus sekä perinteiset työkalut oppimisen tueksi
”On neljä yhtä painavaa palloa ja viides, joka painaa kaksi kertaa niin paljon kuin jokainen edellisistä. Kuinka paljon painaa suuri pallo yksinään, kun kaikki pallot yhdessä painavat 1200 g?” Tehtävä on vuoden 1963 oppikoulun pääsykokeista.
Oppikouluun pyrittiin kansakoulun luokilta 4–6. Äidinkielen ja matematiikan osaaminen selvitettiin tarkkaan kaksipäiväisissä pääsykokeissa. Matematiikassa kokeet olivat mekaanisista tehtävistä, päässälaskuista ja kahdet sanallista tehtävistä. Tehtäviä oli yhteensä noin 50. Oli pakko osata lukea.
Projekti ”Oppiminen uusiksi ja koulut nykyaikaan” (Kirsti Longan blogi 3.6.2013), hallituksen 2011–2015 kolmella ministeripallilla istuneen Krista Kiurun digiusko ja muut uudet tuulet sekä Ylen Koulukorjaamo (yle.fi) tekivät niin vakuuttavaa jälkeä, etteivät päättäjät ja media halunneet kuunnella varoitteluja ja kritiikkiä. Seuraavan hallituksen piti sitten ottaa kunnon digiloikka.
Ei ollut yllätys, että matematiikan oppimistulokset lähtivät syöksylaskuun. Google-haulla löytyy Kansallisen matematiikkapäivän (25.4.2017) tallenteita. Ne olisi hyvä näyttää televisiossa.
Yhteenvetotilaisuudessa Pekka Hirvonen otti puheeksi muun muassa seuraavat kritiikin kohteet: toiminallisuus, eriyttäminen, tunteiden hallinta, digi, oppijakeskeisyys ja matematiikan opetuksen tutkimus. Videosta kannattaa ottaa oppia. Toinen hyvä video löytyy haulla: Matematiikan kiehtova maailma.
”Ylen selvityksen mukaan matematiikan, äidinkielen ja englannin oppikirjojen tekeminen on parhaimmillaan opettajille erittäin kannattavaa toimintaa, jolla voi tehdä muhkeat vuositulot” (Yle 18.4.2026). Puhuttiin jopa 200 000 euron lisätuloista opettajille.
Oppiminen matematiikassa ei näytä olevan suoraan verrannollinen oppikirjasivujen määrään. Alakoulun opetustuntien määrä lienee yli puolet koulun tunneista, mutta silti perusasiat kertotaulusta lähtien jäävät usein oppimatta.
Toiko joukko-oppi kuvakirjat koulun matematiikkaan? K. Merikosken Maalaiskansakoulun 1.–4. luokkien laskuopin asiat mahtuivat yhteen kirjaan. Sivuja on 272 ja tehtäviä 3 137. Kuvituksena on muutama pieni piirros. Koska suurin osa tehtävistä on sanallisia, opittiin lukemaan ja muutakin kuin matematiikkaa. Tehtävät tehtiin vihkoihin.
Alakoulun uusia kirjoja ei ole käytettävissäni. Luokkien 1.–4. kirjasarjassa vuosilta 2001–2003 on 8 kirjaa.
Kuvia peruskoulun kirjoista ei puutu. Laskinta kirjasarjassa käytetään jo 3. luokalla. Neljännen luokan kirjassa on mm. yksi aukeama, jossa on kuvia tavarapakkauksista. Niissä on ilmoitettu tavaroiden määrät, ja on laskettava laskimella, kuinka monta pakkauksessa on keskimäärin. Yhdellä aukeamalla on laskimen kuvan lisäksi 58 kuvaa auttamassa toiminallisuutta.
Oppikirjat kannattaa uudistaa ottamalla mallia kansakoulun kirjoista. Tehtävien tekemiseen voi totuttaa ja ymmärtämistä tarkistaa esimerkiksi seuraavan tunnin alun pikkutestillä. Tähän on syytä mennä siksikin, koska tekoäly tekee läksyt oppilaan puolesta.
Testit pisteytetään ja huomioidaan niistä osa lopullisessa arvioinnissa, jos pisteet parantavat arvosanaa. Testien välityksellä kodit saavat palautetta oppimisesta. Ks. ”Testit, kokeet ja numeroarviointi oppimisen tukena” (Suomenmaa 22.6.2022).
Alli Huovinen
Matikkatäti
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/