Työllisyysloikka hiipuvassa suhdanteessa on vaikeaa – "Parit löylyt voi vielä heittää, ennen kuin kiuas viilenee"
Nousukauden jälkilämpö on pitänyt Suomen talouskasvun vauhdissa, vaikka pilvet maailmalla kasaantuvat. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan selvästi nousukauden jälkeen.
Maailmantalouden näkymien heikkeneminen voi kimuroittaa jo muutenkin vaikeiksi ennakoituja hallitusneuvotteluja.
Useat puolueiden vaalilupaukset on tarkoitus rahoittaa nostamalla työllisyysaste 75 prosenttiin ja edelleen siitä ylöspäin. Valtiovarainministeriön torstaisessa ennusteessa työllisyysasteeksi ennakoidaan 73,3 prosenttia vuonna 2023. Jos suhdanne hiipuu, työllisyyskeinojen pitää olla entistä tymäkämpiä.
Tilanne on kaksijakoinen: vaikka maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet, toisaalta alkuvuonna Suomessa kasvu ja myönteinen työllisyyskehitys ovat jatkuneet. Ministeriö ennustaa tälle vuodelle Suomelle 1,7 prosentin ja ensi vuodelle 1,4 prosentin talouskasvua.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander totesi Suomen korkeasuhdanteen jälkilämmöstä, että roihu kiukaan alla on rauhoittumassa.
– Parit löylyt voi vielä heittää, ennen kuin kiuas viilenee, mutta jonkun pitäisi käydä hakemassa lisää puita. Ja ehkä jopa vähän miettiä, pitäisikö kiuastakin vähän säätää, että jatkossa lämpenisi vähän nopeammin, Spolander sanoi.
Maailmantalouden kasvu hidastuu laajalla rintamalla. Erityisesti Euroopassa kasvunäkymät ovat heikentyneet nopeasti.
– Aika monet tarkkailijat markkinoilla näkevät itse asiassa maailmantaloudessa taantuman merkkejä. Tätä kautta asetelma julkisen talouden vahvistamiseksi on vaativa, Spolander sanoi.
Kannatuskyselyjen kärjessä olevan SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä valtiovarainministeriön ennuste kuvaa hyvin Suomen taloustilannetta ja toimintaympäristöä. Hänen mukaansa SDP:n oma arvio talouskehityksestä on ollut suurin piirtein sama ensi vaalikaudelle ja myös siitä eteenpäin.
Rinne arvioi SDP:n vaalitavoitteiden hintalapun olevan ensi vaalikaudella lähempänä miljardia euroa, mutta koko ohjelman lähempänä kolmea miljardia euroa.
– Ei ole ajateltukaan, että ne olisivat yhden vaalikauden aikana toteutettavia asioita, vaan ne on porrastettu. Siellä on asioita, jotka toteutuvat ensi vaalikaudella, asioita, jotka toteutuvat osittain ensi vaalikaudella ja asioita, jotka eivät toteudu ensi vaalikaudella kustannusmielessä laisinkaan, mutta lähtevät liikkeelle, Rinne sanoo STT:lle.
SDP:n tavoitteiden rahoitus perustuu Rinteen mukaan pääasiassa verotulojen kasvattamiseen veropohjaa laajentamalla.
Toimitusministeristön valtiovarainministerin Petteri Orpon (kok.) mukaan valtiovarainministeriön ennuste vahvistaa hänellä ollutta kuvaa, että maailmantalouden tuuli puhaltaa vastaan.
Julkinen talous tasapainottuu vuonna 2020. Alijäämät alkavat kuitenkin jälleen kasvaa 2020-luvun alussa ja julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy nousuun. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen,
– Sen takia siihen 73 prosentin työllisyysasteeseen ei voi tyytyä. Jos tehdään heti alkuun vahvat toimet ja käynnistetään uudistukset joilla voidaan päästä 75 prosenttiin, voidaan pidättäytyä menoleikkauksista, Orpo sanoi.
Orpon mukaan puolivälissä vaalikautta pitää olla ”tsekkauspiste”.
– Jos työllisyyskehitys ei ole ollut toivotun mukaista, silloin on pakko palata sopeutustoimiin, Orpo sanoi.