Tutkimus: Enemmistö suomalaisista asuttaisi maan tasaisesti, kokoomuslaiset keskittäisivät isoihin kaupunkeihin
Enemmistö eli 58 prosenttia suomalaisista toivoo, että Suomessa on tulevaisuudessa asutusta sekä kaupunkiseuduilla että pienemmillä paikkakunnilla.
Asia ilmenee ajatuspaja e2:n työ- ja elinkeinoministeriölle tekemästä tutkimuksesta . Sen mukaan noin kolmannes suomalaisista eli 36 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin.
Tulos on linjassa muiden viime vuosina aiheesta teetettyjen kyselyjen tulosten kanssa.
Puoluekannan mukaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Kokoomuksen kannattajista selvä enemmistö eli 63 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin, kun keskustan ja perussuomalaisten kannattajista yli 70 prosenttia pitää toivottavana asutuksen jakautumista eri puolille maata.
Suomalaisista 58 prosenttia oli myös sitä mieltä, että maan eri osien kehittämistä pitäisi jatkossa vahvistaa. Vain muutama prosentti haluaa vähentää tai maan eri osien kehittämistä tai lopettaa sen kokonaan.
Myös kaupunkilaispuolueeksi usein mielletyn vihreiden kannattajien enemmistö oli maan eri osien kehittämisen vahvistamisen kannalla.
Sen sijaan kokoomuksen kannattajat erottuvat Ajatuspaja e2:n johtajan Karina Jutilan mukaan tässäkin kohtaa muista.
– Noin 20 prosenttia kokoomuksen kannattajista on sitä mieltä, että maan eri osien kehittämistä pitäisi jatkossa vähentää.
Talostutkimuksen internetpaneelilla toukokuun lopulla toteuttaman kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimus esiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla järjestämässä Uusi aluepolitiikka valtaa Vanhan -tapahtumassa.
Tilaisuuden avannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) oli valmis luopumaan koko aluepolitiikka -käsitteestä. Parempi termi ministerin mielestä olisi elinvoimapolitiikka.
– Se ei valitse voittajia tai häviäjiä, vaan toimii menestyksen mahdollistajana. Elinvoimapolitiikka tunnistaa myös yritysten roolin aluekehityksen toimijoina, Lintilä hahmotteli.
Lintilän mielestä olisi hyvä pohtia myös, pitääkö valtionyhtiön pääkonttorin sijaita aina pääkaupunkiseudulla yhtiön toimialasta riippumatta.
Ministerin mukaan virastojen varaan ei alueiden elinvoimaa rakenneta, mutta valtionyhtiöt sen sijaan toimivat markkinaehtoisesti siellä, missä näkevät toiminnalleen parhaat edellytykset.
– Kysymystä olisi aina tarkasteltava yhtiön etu edellä. Monissa tapauksissa sijainti lähellä alan osaamiskeskittymää voisi olla kilpailukyvyn kannalta parempi ratkaisu.
Lintilän mielestä alueiden menestys nojaa tulevaisuudessa yhä vahvemmin niiden omaleimaisiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin. Paikallisia elinvoimapesäkkeitä on jo nyt syntynyt sellaisiin olosuhteisiin, joissa edellysten luulisi olevan niukat.
– Esimerkiksi kelpaavat vaikkapa Mathildedalin ja Fiskarsin ruukkikylät. Molempiin on sijoittunut paljon etätyötä tekeviä ammattilaisia, samoin kuin kulttuurin ja matkailun tuottajia. Tästä on tullut näiden alueiden kilpailuvaltti, Lintilä huomautti.
Ministeri kehotti miettimään myös, miten suuresti kehittyneet liikenneyhteydet ja erityisesti ICT ja digikehitys vaikuttavat alueelliseen kehitykseen.
– Läppärin maantieteellisellä sijainnilla ei ole suurta merkitystä, kunhan on mukana verkostossa, jossa kehitystyö, innovaatiot ja uudet tuotteet tehdään.
Lintilä näki myös, ettei Suomenkaan kokoisessa maassa muutto paikasta a paikkaan b merkitse myöskään enää totaalista erkaantumista entisestä, siitä mobiili maailma pitää kyllä huolen.
– On helppo ylläpitää siteitä edelliseen asuinpaikkaan ja kuten kesämökkikansalle sopii, olla isänmaan sisällä kaksoiskansalainen.
Seminaari toimi lähtölaukauksena aluepolitiikan tulevaisuudesta käytävälle keskustelulle. Samaa toimintaa jalkautetaan myös maakuntiin.