Tutkijan mielestä presidentin puhe oli liian lyhyt – Oliko lavasteissa näkyvään avoimeen oveen kätketty piiloviesti?

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe oli aivan liian lyhyt, kun sitä vertaa puheisiin yleensä ja ennen kaikkea asioiden määrään, arvioi tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta. Hän uskoo, että ihmiset olisivat kuunnelleet mielellään pidemmän puheen, jossa olisi avattu ja selitetty presidentin ajatuksia enemmän vallitsevassa tilanteessa.

–  Ihmiset olisivat saaneet enemmän ajateltavaa ja syntyisi vähemmän tulkintaa siitä, mitä mikäkin lause mahtoi tarkoittaa. Kaikki olisivat saaneet tästä enemmän irti.

Ojanen kiinnitti puheen sisällössä huomiota ensimmäisenä siihen, miten Niinistöä huoletti sekä koronatilanteessa että turvallisuuspolitiikassa samantapainen ilmiö: presidentti toivoi, että kummassakaan asiassa ei kotimaisessa keskustelussa jouduttaisi eripuraan.

–  Niinistö piti tärkeänä yrittää ymmärtää niitä, jotka ajattelevat eri tavalla, sillä jos ei yritetä ja jos eripura syvenee, siitä voi tulla maalle isompi ongelma kuin itse asiasta.

Tätäkin Niinistö olisi voinut tutkijan mielestä avata enemmän siltä kannalta, mitä se voisi eri tilanteissa tarkoittaa.

EU:n rooli kansainvälisessä tilanteessa tuli Ojasen mielestä puheessa esiin yllättävänkin suoraan ja särmikkäästi sanottuna. Niinistö sanoi, että EU:sta tuli kriisissä asianosainen, kun sen jäsenmaiden – Suomi ja Ruotsi mukaan luettuna – suvereniteettia on kyseenalaistettu. Presidentti myös totesi, ettei EU saa tyytyä vain ”pakotekoordinaattorin” rooliin”.

Ojasen mielestä se oli mielenkiintoista, mutta puheesta jäi puuttumaan, mitä EU:n sitten pitäisi tehdä ja voisiko Suomi asiaa jotenkin edistää.

Kansainvälisestä tilanteesta ja etenkin Venäjän roolista siinä Niinistö oli Ojasen mielestä hyvin maltillinen ja lyhytsanainen.

–  Avainkohta ehkä tässä oli se, kun hän korosti malttia, vastuullisuutta ja dialogia. Tästä voi tulkita epäsuoran Venäjän kritiikin, jos haluaa. Näkisin itse, että siitä tässä on kysymys, että on todella vastuutonta tällaisessa maailmantilanteessa Venäjän ajaa omia etujansa muiden kustannuksella.

–  Mietin sitä lavastusta, että oliko se avoin ovi siellä taustalla jotenkin turvallisuuspoliittinen juttu, hän naurahtaa viitaten siihen, että Niinistö mainitsi puheessaan Naton avoimien ovien politiikan.

Muutoin puhe oli Ojasen mielestä aika lailla odotetun kaltainen. Se sisälsi tasapuolisesti monenlaista asiaa, lopussa myös ilmastonmuutosta ja monimuotoisuuden katoamista ja nuorten tilannetta, mikä on tutkijan mielestä hyvä.

–  Olisin ehkä toivonut enemmän kuin odottanut jotakin demokratiasta ja oikeusvaltiosta ja sen tärkeydestä sekä maassa sisäisesti että toisaalta kansainvälisessä tilanteessa. Se olisi voinut toimia puheessa samalla lailla kuin tuo ”vastuullisuus”, eli epäsuorana kommenttina Venäjän oloihin ja huolestuttavasti voimistuvaan autoritaarisuuteen.

Tutkija itse ei ole selkeää kahtiajakoa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Suomessa huomannut, mutta politisoitumista asiassa alkaa hänen mielestään vähitellen tapahtua.

–  Ajattelisin, että on merkkejä sellaisesta, että keskustelu viriäisi, mutta en pitäisi sitä välttämättä mitenkään huonona tai uhkaavana. Pikemminkin olisi ihan hyvä antaa sellaisen keskustelun velloakin. Ei sitä nykymaailmassa tarvitse arastellakaan niin kuin meillä ehkä historiallisesti on arasteltu.

Keskustelu kuitenkin repeäisi ainakin hetkellisesti, jos Suomessa tultaisiin tilanteeseen, jossa järjestettäisiin kansanäänestys Nato-jäsenyydestä.

Toisaalta nykymaailman turvallisuuspoliittisia keskusteluja pystytään trollailemaan ja ohjailemaan eri tavalla kuin ennen, mikä voi tutkijan mielestä tehdä niistä hallitsemattomampia.

–  Mitä merkillisiä juttuja ja näkökantoja siihen keskusteluun sitten tulisikaan, kun sinne alettaisiin syöttää kaikenlaisia erilaisia aineksia ulkopuolelta. Vähän niin kuin koronakeskustelut, jotka menevät aika villiksi välillä.