Tutkija ymmärtää, miksi moni vihreä ei hae puolueen johtoon – "Tarjolla on inhorealististakin keskustelua"
Vihreisiin perehtyneen tutkijan mukaan sille on ymmärrettäviä syitä, että moni puolueen näkyvä vaikuttaja on kieltäytynyt puheenjohtajakisasta.
Kieltäytyneiden joukkoon liittyi keskiviikkona helsinkiläinen kansanedustaja ja puolueen entinen varapuheenjohtaja Fatim Diarra.
Diarra kertoi päätöksestään keskiviikkona Suomen Kuvalehden (SK) haastattelussa. Pian SK:n jutun julkaisun jälkeen Diarra myös avasi päätöksensä perusteluja Facebookissa.
– Minä en ole valmis puolueen puheenjohtajaksi vielä. Minut valittiin eduskuntaan kolme viikkoa sitten, ja kansanedustajan työn tekeminen Suomen eteen on minun unelmieni täyttymys, Diarra kirjoitti.
Kirjoituksessaan Diarra kertoo myös, että haluaa hakea puolueensa johtoon joskus tulevaisuudessa.
– Pitää oppia kävelemään ennen kuin ryhtyy juoksemaan, hän kirjoitti.
Toistaiseksi puheenjohtajan tehtävää ovat kertoneet tavoittelevansa toisen kauden kansanedustajat Saara Hyrkkö ja Sofia Virta. Vihreät valitsee Maria Ohisalon seuraajan puoluekokouksessa kesäkuussa.
Ohisalo ilmoitti kevään eduskuntavaalien jälkeen, että hän väistyy puheenjohtajan paikalta.
Diarran ilmoituksen myötä lähes kaikki vihreiden nykyiset kansanedustajat ovat linjanneet ratkaisustaan puheenjohtajakisassa. Keskisuomalainen Bella Forsgrén aikoo ilmoittaa päätöksestään tällä viikolla.
Muut puolueen kansanedustajat eivät tavoittele tehtävää. Harkinnan jälkeen tehtävästä ovat kieltäytyneet muun muassa sisäministeri Krista Mikkonen, eduskuntaan palannut Oras Tynkkynen ja puolueen eduskuntaryhmää johtava Atte Harjanne.
Yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta arvioi, että tarjolla on inhorealististakin keskustelua. Puheenjohtajaksi hakevien odotetaan esittävän oman näkemyksensä siitä, miksi puolue menetti eduskuntavaaleissa seitsemän paikkaa.
– Jos ei ole ollut ihan julkisimmissa rooleissa, on helpompi lähteä keskusteluun, hän sanoo.
Puolueella on nyt 13 kansanedustajaa. Sen saama ääniosuus, 7 prosenttia, oli huonoin lähes 30 vuoteen.
Karimäki arvelee, että henkilökohtaisten syiden lisäksi ratkaisuihin on vaikuttanut se, että vaalitappion jälkeen voi olla haastavaa lähteä luotsaamaan puoluetta uuteen nousuun.
Karimäki uskoo, että pohtiessaan tulevaisuuttaan puolue keskustelee ainakin talouspolitiikan linjastaan. Puolue joutunee pohtimaan myös, millaista kuvaa se haluaa antaa itsestään.
– Vihreät näyttäytyvät esimerkiksi puoluebarometreissä ylimielisenä puolueena.
Karimäki on tutkijana perehtynyt vihreiden historiaan. Häneltä ilmestyi tietokirja puolueen historiasta viime syksynä.
Karimäen mukaan vihreiden puheenjohtajapohdintoihin on aina liittynyt myös alueellinen näkökulma.
– Onko puolue muukin kuin pääkaupunkiseudun tai helsinkiläisten puolue?
Hän uskoo, että puheenjohtajaehdokkaat, jotka ovat muualta kuin Helsingistä, saattavat olla valinnassa vahvoilla. Nykyisistä ehdolle lähteneistä Virta on kotoisin Kaarinasta ja Hyrkkö Espoosta. Ratkaisuaan harkitseva Forsgrén asuu Jyväskylässä.
Karimäki uskoo, että eduskuntapuolueen puheenjohtaja valitaan kansanedustajien joukosta. Tämä on nykyään jo laajemminkin vallitseva käytäntö.