Turvapaikanhakijat tappavat aikaa marjastamalla

Viime vuoden turvapaikanhakijasuman jäljiltä tuhannet ihmiset odottavat turvapaikkapäätöstä vastaanottokeskuksissa. Monilla passivoiva odottelu venyy yli puoleen vuoteen.

Muun muassa oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) on ehdottanut kausiluonteista työtä kuten marjastusta aktivoivaksi toiminnaksi turvapaikanhakijoille.

Soittokierros muutamiin vastaanottokeskuksiin paljastaa, ettei kesän mustikkasato ole jäänyt huomaamatta.

Ohjaajana Jämsän vastaanottokeskuksessa työskentelevän Olli Huttusen mukaan marjastusta on kokeiltu pienellä porukalla, mutta isommassa mittakaavassa ei vielä ole aloitettu.

– Saalista ei ole vielä tullut niin paljon, että sitä olisi järkeä lähteä myymään. Suunnitelmissa on kuitenkin yrittää, että saadaan mukava tulonlähde ainakin joillekin asukkaille, Huttunen kertoo.

Myös Oulun vastaanottokeskuksessa aikaa on yritetty saada kulumaan mustikkametsässä.

Keskuksen johtaja Sirpa Kansanahon mukaan turvapaikanhakijoille metsässä liikkuminen on vierasta.

Moni kuitenkin lähtee mielellään marjaan, jos joku vapaaehtoinen tulee oppaaksi.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mielestä turvapaikkapäätöstä odottaville ihmisille pitäisi saada entistä mielekkäämpää tekemistä.

Turvapaikanhakijoilla on velvollisuus osallistua vastaanottokeskusten järjestämään työ- ja opintotoimintaan, jonka tarkoitus on ylläpitää omatoimisuutta ja itsenäisen pärjäämisen edellytyksiä.

Lain mukaan toiminta pitää kuitenkin järjestää vastaanottokeskuksessa tai sen alueella, mikä rajoittaa erilaisten töiden määrää.

Käytännössä työ on usein siivoamista ja muuta kunnossapitoa, eikä mielekästä tekemistä riitä kaikille.

Risikko haluaa purkaa työtoiminnan rajoituksia niin, että sitä voisi tehdä myös vastaanottokeskuksien ulkopuolella.

Hänen mukaansa tavoitteena on helpottaa ihmisten oman osaamisen hyödyntämistä.

– Hienointa olisi, jos työtoimintaa pääsisi tekemään omalla alalla ja saamaan sitä kautta kokemusta Suomesta. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista.

Tärkeintä on, että kaikille olisi tarjolla mielekästä tekemistä.

– Toimettomuus on aina pahinta ihmiselle, jolla on työkykyä ja työhalua.

Risikon mukaan muutoksia työ- ja opetustoimintaan käsitellään maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä viimeistään syyskuussa.

Erilaisia työ- ja opetustoiminnan muotoja pohditaan tällä hetkellä Maahanmuuttovirastossa.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Olli Snellman vertaa turvapaikanhakijoiden vastaanottolain mukaista työ- ja opintotoimintaa esimerkiksi työttömille työnhakijoille järjestettävään toimintaan.

– Toiminta on velvoittavaa. Jos siihen ei osallistu, vastaanottorahaa voidaan leikata.

Snellmanin mielestä on ongelmallista, että turvapaikanhakijoille järjestetään rinnakkain sekä pakollista työ- ja opintotoimintaa että vapaaehtoistyötä, koska niihin ei nykyisellään voida soveltaa samoja sääntöjä.

– Selkeintä olisi jos kaikki tällainen vastaanottokeskuksen järjestämä työtoiminta saataisiin menemään vastaanottolain mukaisen työ- ja opintotoiminnan alla.

Suomeen saapuva turvapaikanhakija ei saa tehdä palkkatöitä ensimmäisten kolmen kuukauden aikana maahantulostaan.

Jos turvapaikanhakijalla ei ole henkilöpapereita, karenssi kestää kuusi kuukautta.

Maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä pohti karenssista luopumista viimeksi talvella.

– Luopumista harkittiin säästösyistä, että turvapaikanhakijat saataisiin itse hankkimaan omaa elantoaan. Karenssia ei kuitenkaan poistettu, koska sen ajateltiin vetävän lisää turvapaikanhakijoita, sanoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Karenssi asetettiin alun perin vuonna 2004. Tätä ennen palkkatyö vaati aina työministeriön myöntämän työluvan.

Sorainen muistuttaa, että turvapaikkahakemuksen jättänyt ihminen saa kuitenkin Suomessa toimia yrittäjänä. Esimerkiksi itsepoimittujen marjojen myynti on sallittua.

– Jos marjoja poimii omaan ämpäriinsä ja myy niitä, se ei ole palkkatyötä.