Turpeen veronkiristys on pientä, kun koko tuotanto uhkaa loppua, yrittäjä sanoo – "Kukaan ei ole kertonut, millä turve korvataan"
Hallitus päätti budjettiriihessään lähes kaksinkertaistaa turpeen verotuksen.
41 vuoden uran turveyrittäjänä tehnyt karstulalainen Teijo Peltonen ei tätä kuitenkaan säikähdä, sillä suurempiakin huolia alalla on.
– Kaikki korotukset ovat pahasta, mutta jos muidenkin lämmityspolttoaineiden verot nousevat samassa suhteessa, niin sen kanssa pystyy elämään.
– Paljon pahempi on se, kun lyödään joku luku, mihin mennessä homma loppuu.
Peltonen tarkoittaa tällä hallitusohjelman kirjausta siitä, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.
Hän sanoo sen johtavan siihen, että alaan ei enää uskalleta investoida.
Jo tuotantoluvan saamiseen palaa aikaa ja rahaa, ja samaan aikaan koko alan yllä leijuu suuri epävarmuus.
– Tulevat uhkakuvat ovat voimakkaat. Veron nousukaan ei ole niin iso uhka kuin tuotannon loppuminen. Tällä alalla tarvitaan isoja investointeja, eikä niihin välttämättä uskalleta tässä tilanteessa ryhtyä.
Kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana vaikuttava keskustalainen Peltonen kertoo, että turveala on Karstulassa merkittävä työllistäjä.
Työpaikkoja on satakunta ja yrittäjiä toistakymmentä, hän sanoo.
Alalla toimimisen edellytyksenä ovat hyvät työkoneet, jotka maksavat parisataa tuhatta euroa kappaleelta.
– Valtran Suolahden traktoritehtaallakin tulee luultavasti näkymään se, että ihmiset eivät uskalla enää vaihtaa koneita. Nuorilla miehillä on Karstulassa myös Valtran huoltopiste, ja tilanne näkyy helposti sielläkin.
Omalla kohdallaan Peltonen voi tosin jo huokaista helpotuksesta.
Hän on juuri lopettelemassa omaa työuraansa, ja Koneyhtymä Syrjälä & Peltonen siirtyy nuoremmille jatkajille.
Peltonen laskee yrityksen tuottaneen turvetta jo 2,5 miljoonaa kuutiota.
Omaa turvealaa on 50 hehtaaria, ja aliurakointia on tehty lisäksi Vapolle.
Peltosen ja hänen yhtiökumppaninsa yritys on työllistänyt viidestä kahdeksaan henkeä, ja lisäksi kuljetukset ovat työllistäneet kolme, neljä ihmistä.
– Me olemme kunnostaneet turvetuotantoalueita ja nostamme turpeen aumaan asti kuljetusta varten. Viisi vuotta meni nyt siinä, kun teimme pintavalutuskenttiä Vapolle ja itsellemme.
– Nyt kun vesien suojelu on saatu kuntoon pintavalutuskentillä, näkisin, että turvetta kannattaisi käyttää.
Jos uutta turvetuotantoa ei synny, ensimmäisenä loppuvat kuivike- ja kasvuturve, Peltonen toteaa.
Niitä käytetään esimerkiksi eläinten kuivikkeena maatiloilla ja kasvualustana kasvihuoneissa.
– Ne ovat meille sivutuotteita, koska vaaleaa turvetta on vain pienellä alueella, vaikka olisi sadan hehtaarin neva.
Peltonen sanoo, että ainakin voimassa olevat, kalliit tuotantoluvat tulisi saada nostaa loppuun.
– Jo valmistelluissa nevoissa on miljardien omaisuus.
Peltonen sanoo olevansa tyytyväinen omaan työuraansa, vaikka ehkä joka 4. tai 5. vuosi on ollut turvepelloille liian sateinen.
Työmaat ovat sijainneet lähellä Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla.
– Parhaina vuosina olemme olleet liikkeellä 320 vuorokautta vuodesta.
Vime vuonna turve-energialla katettiin nelisen prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Kaukolämmön tuotannossa turpeen osuus on viime vuosina ollut noin 10–15 prosenttia.
Peltonen kertoo seuraavansa nyt, miten hallitukset onnistuvat energiaratkaisuissa.
– Kukaan ei ole vielä kertonut, millä turve korvataan. Kerrotaan vain, että se korvataan uusiutuvalla energialla, mutta kukaan ei ole sanonut, mitä se on. Onko se Latviasta tai Liettuasta tulevaa puuhaketta? Mielenkiinnolla seuraan, mitä tässä käy, ja tehdäänkö isoja virheitä.
Peltonen kertoo pitävänsä hyvänä sitä, että keskusta on nyt hallituksessa.
– Muut ajaisivat turpeen nopeammin alas. Keskustalle pitää hattua nostaa, koska siellä on kuitenkin ollut joukossa rohkeita, jotka ovat puolustaneet tätä alaa.
Peltonen sanoo turvetuottajien olevan monitoimi-ihmisiä, joilta onneksi onnistuvat monenlaiset hommat.
– Ehkä metsäpuolelle tulee jatkossa kovempia paineita, kun osa yrittäjistä alkaa kilpailla metsäajo- ja hakkuuhankkeista.
