Tuore Pisa-tutkimus: Suomi on kärkikastia luovan ajattelun osaamisessa – Tyttöjen ja poikien väliset erot kuitenkin suurimpia
Suomi on OECD-maiden kärkeä nuorten luovan ajattelun osaamisessa, selviää Pisan tuoreesta Creative Minds, Creative Schools -raportista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Pisa-tutkimuksessa on mitattu nuorten kykyä luovaan ajatteluun.
Tutkimuksen mukaan Suomen tulokset ovat selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Suomea paremmin suoriutui vain neljä maata, ja Suomen kanssa samalla tasolla oli neljä muuta maata.
Suomessa ero sukupuolten välillä oli kuitenkin vertailun kohteena olleista maista suurin. Suomen tytöistä lähes puolet oli luovassa ajattelussa huippuosaajia, kun poikien osaaminen oli lähempänä OECD-maiden keskitasoa.
Raportissa todetaan, että poikien huonot tulokset vaikuttivat Suomen kokonaistuloksen laskevasti. Myös poikien joukossa silti oli paljon huippuosaajan tasoisia nuoria.
Pisan hallintoneuvostossa Suomen edustajana toimiva opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa STT:lle, että tyttöjen ja poikien väliset erot on huomattu jo aiemmissa tutkimuksissa.
Hänen mukaansa asia selittyy pitkälti poikien heikompana lukutaidon osaamisena.
– Tutkimuksen tehtävät olivat lukutaitopohjaisia. Aikaisemmin on huomattu, että lukutaitoon pohjautuvissa tehtävissä tytöt ovat suoriutuneet paremmin. Tytöt harrastavat lukemista merkittävästi enemmän ja paneutuvat lukutaidon tehtäviin huolellisemmin kuin pojat, Karjalainen kertoo.
Suomen lisäksi esimerkiksi Jordaniassa ja Saudi-Arabiassa poikien tulokset olivat selvästi tyttöjen tuloksia huonommat.
Karjalaisen mukaan ilmiö on tuttu lähes kaikissa OECD-maissa, mutta hän ei osaa sanoa, miksi Suomi selkeästi erottuu tutkimuksessa. Karjalaisen mukaan kyseessä on myös ikävaiheilmiö, sillä aikuisväestön PIAAC-tutkimuksessa sukupuolierot lukutaidossa pienevät myöhemmissä ikävaiheissa merkittävästi.
– Miksi ilmiö korostuu Suomessa, niin sitä on vaikea sanoa. Kulttuurilliset seikat voivat olla yksi selittävä tekijä. Suomessa ehkä tytöt sisäistävät koulussa menestymisen mallin poikia herkemmin. Pojille menestymisen mallit tulevat sitten muualta.
Tutkimuksessa Suomen osalta korostuu myös maahanmuuttajataustaisten nuorten poikkeuksellisen huonot tulokset kantaväestöön verrattuna.
Karjalaisen mukaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla korostuu lukutaidon puutteellinen osaaminen.
– Tiedon ymmärtäminen ei luonnollisesti onnistu, jos suomeksi lukeminen ei suju, Karjalainen toteaa.
Myös maahanmuuttajataustaisten nuorten keskimäärin heikompi sosioekonominen asema on Karjalaisen mukaan yksi selittävä tekijä.
Raportissa todetaan, että Suomessa ero maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kantaväestön välillä on silti poikkeuksellisen suuri, vaikka kielen ymmärtäminen ja sosioekonominen asema otettaisiinkin huomioon.
Karjalaisen mukaan taustalla vaikuttaa myös muita tekijöitä, mutta niitä on ollut hankala tutkimuksissa todentaa. Kuitenkin esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten nuorten integrointi suomalaiseen koulumaailmaan ei Karjalaisten mukaan ole ollut aivan Suomen naapurimaiden tasolla.
– Vahva lukemisen pohja edesauttaa kaikkea oppimista. Lukutaidon kyytiin tulee päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Suomen kanssa samalla tasolla mittauksessa olivat Uusi-Seelanti, Viro, Tanska ja Latvia. Aivan terävimmässä kärjessä olivat Singapore, Etelä-Korea, Kanada ja Australia.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten 15-vuotiaat nuoret eri maissa osaavat tuottaa erilaisia ratkaisuja arkipäivän ongelmatilanteissa.
Tutkimuksessa luova ajattelu määritettiin taidoksi tuottaa, arvioida ja edelleen kehittää ideoita, jotka voivat johtaa omaperäisiin ja toimiviin ratkaisuihin.
Tutkimukseen osallistui 64 maata ja talousaluetta.