Teknologiapohatat tuovat mysteerielementin Trumpin toiseen kauteen, arvioi professori Benita Heiskanen
Donald Trumpin maanantaina alkavalle presidenttikaudelle ei löydy juuri vertailukohtaa, ei edes hänen ensimmäisestä neljästä vuodestaan Valkoisessa talossa. Professori Benita Heiskasen mukaan tällä kertaa on puhuttu aiempaa konkreettisemmin koko valtionhallinnon saneerauksesta, ellei jopa romuttamisesta.
Toinen merkittävä uusi tekijä ovat Trumpin mukana vallan ytimeen tai ainakin sen liepeille nousevat teknologiajättien edustajat. Heistä näkyvin on X-viestipalvelun omistava miljardööri Elon Musk, jonka olisi määrä alkaa osaltaan johtaa hallinnon tehostamistoimia.
Heiskanen arvioi Trumpin hallinnon tärkeimpien tavoitteiden liittyvän teknofuturistien visioihin ja heille tärkeään sääntelyn purkamiseen.
– Tässä on sellainen keskeinen jännite, että miten alkuperäinen Trumpia tukenut magaporukka tulee toimeen näiden teknofuturistien kanssa. Sen suhteen ei tiedetä, mitä tulee tapahtumaan, Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sanoo.
Toinen jännite alkavalla kaudella Yhdysvalloissa liittyy siihen, miten Trumpin uusi hallinto ja perinteisemmät republikaanit tulevat toimeen. Jos viimeksi mainitut haluavat pitää kongressissa kiinni normeista ja omasta toimivallastaan, edessä voi Heiskasen mukaan olla arvaamattomia yhteentörmäyksiä.
Trumpin edellisellä kaudella puhuttiin hallinnossa olevista ”aikuisista” eli heistä, joilla oli ennestään kokemusta joko siviili- tai sotilaspuolelta. Tällä kertaa nämä konkarit loistavat poissaolollaan ja tilalla on Heiskasen mukaan paljon ”villejä kortteja”.
– Sinne tulee tällaisia ulkopuolisia, joilla ei ole mitään tietoa, eikä myöskään välttämättä tahtoa, noudattaa vallitsevaa käytäntöä. Että kyllä se aikamoista törmäilyä tulee varmaan olemaan, hän ennustaa.
Tämä ”törmäily” voi konkretisoitua esimerkiksi Trumpin keskeisimmässä vaalilupauksessa karkottaa Yhdysvalloista massoittain maassa ilman oleskelulupaa olevia siirtolaisia.
– Jos tällaisia valtavia massakarkotuksia aletaan viedä läpi, se vaatii valtavat resurssit, ja silloinhan kongressin pitäisi sellaisia järjestää. Kuka maksaa, jos aletaan pidättämään ja karkottamaan ihmisiä, ja mihin heidät laitetaan – internointileireillekö? Se ei ole mikään läpihuutojuttu, Heiskanen sanoo viitaten republikaanien niukkaan enemmistöön kongressissa.
Trumpin kerrotaan luvanneen republikaanisenaattoreille, että hän allekirjoittaa heti ensi töikseen satakunta presidentin asetusta. Niissä on sekä helposti presidentin päätöksellä toteutettavia asioita että monimutkaisemmin hyväksyttäviä hankkeita. Pariisin ilmastosopimuksesta pääsee irti helposti, sen sijaan Yhdysvalloissa syntyvälle automaattisesti suotavasta kansalaisuudesta ei – tämä oikeus kun on taattu perustuslaissa.
Osa odotettavissa olevista uudistuksista tai aiempaan palaamisesta on harmaalla alueella, esimerkiksi Trumpin kotimaisen teollisuuden suojelemisen nimissä lupaamat tuontitullit Kiinaa ja Kanadaa vastaan.
– Perinteisesti nämä tariffit ovat olleet nimenomaan kongressin tonttia, mutta Trump on vedonnut kansallisen turvallisuuden näkökulmaan. Sillä perusteella asetettiin teräkselle ja alumiinille tuontitulleja jo silloin Trumpin ensimmäisen hallinnon aikana, Heiskanen muistuttaa.
Trumpin eri hankkeiden eteen voi siis nousta poliittisia ja käytännöllisiä esteitä tai sitten päätöksiä voidaan haastaa oikeusteitse. Tällä kertaa hallinto on kuitenkin ehtinyt valmistautua paremmin kuin ennen ensimmäistä presidenttikautta.
– Sen takia halutaan lähteä ryminällä liikkeelle — eikä kaikki ole varmaan vuotanut vielä julkisuuteen, eli eittämättä sieltä on yllätyksiäkin tulossa, Heiskanen sanoo.
Heiskasen mukaan iso kysymys on se, mitä tehdään, jos presidentti päättää olla noudattamatta sääntöjä ja hyvää hallintotapaa.
– Jos vain tehdään asioita piittaamatta niistä, niin sitten en tiedä, miten se tullaan ratkaisemaan ja kuka siellä toimii erotuomarina, Heiskanen sanoo.
Aiemmin mainittujen teemojen lisäksi Trumpin odotetaan peruvan asetuksillaan muun muassa monia Joe Bidenin ympäristönsuojeluun liittyviä asetuksia, helpottavan fossiilisten polttoaineiden pumppaamista, peruvan sähköautoja suosivia määräyksiä sekä estävän jälleen transsukupuolisten henkilöiden pääsyn asevoimien palvelukseen ja naisten urheilukilpailuihin.
Medioiden mukaan odotettavissa on mahdollisesti myös jonkinlaisia toimia kryptovaluuttojen aseman vahvistamiseksi ja maahantulokieltoja tiettyjen maiden kansalaisille. Trump itse on luvannut sulkea Meksikon vastaisen rajan ja laskea elintarvikkeiden hintoja sääntelyä purkamalla. Lisäksi hän on antanut ymmärtää, että loppiaisena 2021 tapahtuneen kongressin valtauksen jälkimainingeissa tuomitut armahdetaan.
Päähuomio on siis kotimaan politiikassa ja taloudessa, eikä esimerkiksi eurooppalaisia kiinnostava suhtautuminen Ukrainan sotaan ole ollut Trumpin puheissa päällimmäisenä. Hän on jo perunut puheitaan rauhan aikaansaamisesta vuorokaudessa ja sanonut toivovansa sodan loppuvan kuudessa kuukaudessa.
Heiskasen mukaan magaväkeä kiinnostaa Ukrainan sodassa lähinnä se, ettei siihen kuluisi enää amerikkalaisten varoja. Trumpin ulkopoliittisia kommentteja Heiskanen pitää toistaiseksi lähinnä heittoina ilman sen suurempaa konkretiaa.