Lukijalta: "Metsää älköön autioksi hävitettäkö"
Kaleva ruotii pääkirjoituksessaan (19.7.2026) avohakkuiden kieltämiseen tähtäävän kansalaisaloitteen kulkua. Edellinen vastaava aloite hylättiin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa yksimielisesti perusteluineen. MmV kuulee asiantuntijoita laajasti päätöksiä tehdessään ja on maamme ylin päättävä elin.
Luonnon monimuotoisuuden suojelu on minulle itsestäänselvyys. Osana sitä on metsien kestävä hoito ja käyttö. Monimuotoisuuden säilyttämistä säätelee myös Euroopan Unioni moninaisesti. Aikanaan Natura2000 luontodirektiivi implementoitiin Suomessa tiukan suojelun periaatteella, jolloin Naturaan liitetyt alueet ovat käytännössä toimenpidekiellossa. Monissa muissa Euroopan maissa näin ei ole ja ehkäpä osin EU on kuin vanha oravakoira – haukkuu väärää puuta. Suomi tekee suojelussa paljon enemmän kuin moni muu Euroopan maa ja hyvä me. Mutta pelkkä metsämuseo emme voi olla.
Natura2000 -direktiivin ja muun lainsäädännön myötä Suomessa on suhteessa eniten suojeltua metsää Euroopassa. Tiukka suojelutaso myös turvaa laajoja ja uusiakin alueita suojeluun. Vaikka pohjoista havumetsävyöhykettä riittää Vladivostokiin asti eli uhanalainen se ei ole, sen monimuotoisuus on kaikin tavoin tärkeää.
Vanhat metsätkin voivat aiheuttaa avohakkuita. Kirjanpainajatoukan aiheuttamat tuhot voivat johtaa siihen, että vanhan metsän lahoava aines houkuttelee tuholaisia ja suositeltu (ainoa) keino sen torjumiseen on avohakkuu.
Metsäkatoa aiheuttaa myös rakentaminen. Surullista on katsoa tuulipuistojen jäljiltä metsien hävitystä ja metsäluonnon katoa. Tämä rakentaminen pitää saada kestävälle tasolle ja tulisi ehdottomasti käsitellä kansalaisaloitteen yhteydessä, mikäli tämä eduskuntaan enää tällä kaudella ehtii.
Otsikon sitaatissa kuvaan Suomen metsälainsäädännön tilaa varhaisesta historiasta, sillä esipolvemme ymmärsivät metsien arvon. Suomen ensimmäinen metsälaki säädettiin vuonna 1886, jonka säätämisestä sitaatti on peräisin. On outoa, ettei tätä monen muun maan lainsäädännössä velvoittavana ole. Miksi esimerkiksi Islannissa ei ole istutettu metsiä hakattujen tilalle, vaikka tiedetään viikinkiasutuksen ne vieneen? Eikä se kyseisessä maassa olisi myöhäistä vieläkään.
Ruotsi on hyvä verrokkimaa Suomeen metsienkin käytön osalta. Jaamme saman pohjoisen, saman osaamisen metsien kanssa. Sahaamme, keitämme sellua paperiksi (jolle Kalevakin on painettu) ja kuljemme luonnossa. Ollaan ylpeitä kansallisesta metsäpolitiikasta.
Kaisa Louet (kesk.)
Kunnanvaltuuston pj.
Aluevaltuutettu, Pohde
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/