Tragedia Kotkan saaristossa oli pahimpia kotimaisia laivaturmia – valvonta petti ja räjähdys vaati 24 henkeä
Tavallinen marraskuinen alkuilta merellä Kotkan edustalla tuntui varmasti siltä, kuin kuvitella saattaa. Talven terveisiä saattoi jo haistaa, ja kylmä pisarointi pakotti laivan kannella olleet hieman kumaraan takkiensa sisällä ja katseen pois vihmonnan suunnasta.
Tiutisen saareen menee tänä päivänä silta, mutta 1920-luvulla kätevintä kaupungilta palaaville työläisille oli kulkea linjalaivalla kotisaareen.
Laivamatkaa Kotkasta kertyy koilliseen saaren satamalaituriin muutama kilometri. Erittäin moni taittoi matkan päivittäin, eikä mitään erikoista arkisen kulkemisen keskelle osattu odottaa.
Linjalla kulki Tiutinen II -nimen saanut höyryalus. Se oli rakennettu vuonna 1890 Åbo Ångslups Bolag -yhtiön telakalla Turussa ja kulkenut Turun saaristossa vuosikymmenet Runsala-nimellä.
1923 vajaat 16 metriä pitkä ja neljä metriä leveä laiva ostettiin Kymenlaaksoon Haminaan ja seuraavan vuoden keväällä naapurikaupunki Kotkaan. Tiutisen Maito-osuuskunta osti laivan henkilö- ja tavaraliikenettä varten ja nimesi sen uuden kotisaarensa mukaan.
Kuuden hevosvoiman höyrykone puksutti varman tasaisella tahdilla Tiutisen ja manner-Kotkan väliä useamman kerran päivässä. Tämä edellytti koneelta luotettavuutta ja varmatoimisuutta, eikä valittamista juuri ollut.
Konetta olisi kuitenkin kannattanut huoltaa hieman useammin.
Sata vuotta sitten 14. marraskuuta 1924 Tiutinen II matkustajineen kohtasi kammottavan tragedian.
Laiva oli neljän aikaan iltapäivällä saapumassa Tiutisen satamaan. Matkaa ei ollut paljonkaan, ja ihmisten mielissä oli varmasti pikainen kotiin pääsy.
Sitten räjähti.
Laituriin oli vain 15 metriä, mikä helpotti pelastamista ja pelastautumista, mutta räjähdys oli räjähdys riippumatta etäisyydestä laituriin. Kaikki eivät voisi selvitä.
Höyrykattila pamahti sellaisella voimalla, että Tiutinen II:n pohja tuhoutui kokonaan välittömästi. Meni vain pari sekuntia, että laiva upposi.
Laivalla oli tapahtumahetkellä ollut yhteensä 65 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Heistä kuoli kaikkiaan 24, osa heti, osa vasta sairaalassa. Sairaalassa kuolleiden joukossa oli laivan päällikkö Ewald Wanhala.
Järkytystä lisäsi se, miten räjähdys silpoi ihmisiä. Henkiin jääneistä toista kymmentä sai niin pahoja vammoja tai menetti niin paljon verta, että sairaalahoitokaan ei auttanut. Yli puolet kaikista kuolonuhreista menehtyi vasta onnettomuuden jälkeen. Suurin osa laivalla olleista selvisi kuitenkin hengissä.
Hautajaisista muodostui suuri tilaisuus. Tapahtunut järkytti kotkalaisia laajasti, ja hautajaissaattueen matkan varrelle olivat saapuneet luultavasti melkein kaikki kaupunkilaiset.
Räjähdyksen syyksi paljastuivat puutteelliset huoltotoimenpiteet. Pitkään käytetty höyrykattila oli saanut puhkua ilman, että kukaan olisi katsonut, mitä kattilan kunnolle kuuluu.
Kattilan pohja oli kulunut puhki. Tiutisen satama-alueella pohja puhkesi ja liekit pääsivät kattilasta karanneen paineen mukana laivan sisätiloihin tuhoten pohjan välittömästi.
Vuonna 1926 uhrien muistoksi pystytettiin muistokivi Parikan hautausmaalle Kotkaan.
Tiutinen on yksi Suomen historian pahimmista vesiliikenneonnettomuuksista, vaikkei läheskään suurin. Höyrylaiva Kuru vei mukanaan 136 ihmistä Näsijärven pohjaan syyskuussa 1929.
Merellä Suomen alueella tapahtunut suurin rauhanajan onnettomuus oli Hanneke Vromen uppoaminen tuntemattomaan paikkaan Uudenmaan rannikolla 1468. Hukkuneita oli ehkä jopa yli 200. Kansainvälisellä merialueella uponnut Estonia vei syyskuussa 1994 mukanaan 852 ihmistä.
Sodan aikana syyskuussa 1941 upposi panssarilaiva Ilmarinen vieden 271 merimiestä mukanaan. Ensimmäisen maailmansodan aikainen panssarilaiva Palladan tuho oli kaikkein suurin Suomen alueella sattunut laivaturma, kun saksalaiset upottivat laivan, jonka noin 600-henkisestä pääosin venäläisestä miehistöstä kukaan ei pelastunut.
Lähteitä ja lisätietoa