Tilastokeskuksen vuosikirjakin sen todistaa – moni asia on Suomessa paremmin kuin ennen

Suomi

Moni asia on paremmin kuin ennen, vaikka siltä ei aina tuntuisikaan. Tämä käy ilmi muun muassa vastikään suomeksi julkaistusta kirjasta Faktojen maailma (Otava 2018). 

Samaa on jo pitkään sanonut emeritusprofessori Esko Valtaoja, jonka jäähyväisluento vuodelta 2015 on yhä ajankohtaista katsottavaa. Erityisesti jos hakee helpotusta maailmanlopun pelkoon ja tulevaisuusahdistukseen.

Lisää todisteita paremmasta löytyy kaikkien pavunlaskijoiden ja muiden lukuhullujen lempiaviisista, Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 2018. Toki päinvastaistakin kehitystä on ollut, kuten Tilastokeskuksen luvuista ilmenee.

Suomen väkiluku on kasvanut 5,4 miljoonasta 5,5 miljoonaan. Sitä pidetään yleisesti hyvänä asiana. Syntyvyys sen sijaan on kääntynyt monen mielestä väärään suuntaan , vuoden 2010 lähes 61 000 vauvasta on päädytty 50 000:een. 

Syntyvyyden tappiota paikkaa maahanmuutto. Vuonna 2017 Suomeen muutti muista maista noin 32 000 henkilöä – lähes viidennes enemmän kuin vertailuvuonna. Valtaosa (68 prosenttia) vuoden 2010 muuttajista oli lähtöisin Euroopasta, kun vuonna 2017 heidän osuutensa oli enää 44 prosenttia kaikista. 

Myös aborttien määrä on kehittynyt syntyvyyden kannalta hyvin, vuoden 2010 kymmenestä tuhannesta yhdeksään vuonna 2017. Päinvastaisesti vaikuttaa maastamuutto, joka on kasvanut peräti 42 prosenttia – vuoden 2010 noin 12 000 lähtijästä on päädytty 17 000:een. 

Yksi syy vauvojen vähyyteen saattaa löytyä avioliitoista, joita solmittiin vuonna 2017 noin 27 000, viisi tuhatta vähemmän kuin vuonna 2010. Eroja sen sijaan on lähes saman verran kumpanakin vuonna: 13 000–14 000.

Lieneekö vähemmällä viinan läträämisellä vaikutusta siihen, että omaisuusrötöksiä tehdään selvästi vähemmän kuin ennen.

Elinikä Suomessa on pidentynyt muun muassa parantuneiden elintapojen ansiosta. Suomalaiset polttavat tupakkaa ja käyttävät alkoholia aiempaa selvästi vähemmän.

Kun vuonna 2010 päivittäin tupakoivia oli 22 prosenttia kaikista 20-64 vuotiaista miehistä ja 15 prosenttia saman ikäisistä naisista, vuoden 2017 luvut olivat 15 ja 12 prosenttia. Alkoholia taas kului (100-prosenttiseksi muutettuna) jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohden vuonna 2010 noin 10 litraa ja vuonna 2017 peräti viidennes eli kaksi litraa vähemmän.

Lieneekö vähemmällä viinan läträämisellä vaikutusta siihen, että omaisuusrötöksiä tehdään selvästi vähemmän kuin ennen. Muutos parempaan on ollut asunto- ja mökkimurroissa 17 prosentin luokkaa, ja moottoriajoneuvoja on anastettu vuonna 2017 peräti 43 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010.

Jutusta on korjattu väestömäärän yksikkö miljardista miljoonaan 3.1.2019 klo 12.42.