Tietoturva huolettaa – kokoomuksessa ja kristillisissä harataan vastaan eduskunnan etä-äänestyksille
Täysistuntojen äänestysten järjestäminen etänä herättää jonkin verran epäluuloja ja vastarintaa eduskunnassa.
Tiukimmin uudistusta vastaan olivat lähetekeskustelussa kokoomuksen Timo Heinonen ja kristillisdemokraattien Antero Laukkanen. Myös muutamat muut kokoomusedustajat näkivät uudistuksessa ongelmia.
Puhemiesneuvosto oli eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta kuitenkin yksimielinen, ja se on menossa läpi.
Muutosten myötä eduskunta voisi erityisen vakavan ja hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin vuoksi toimittaa äänestykset täysistunnossa etä-äänestyksinä. Myös valiokunnat voisivat kokoontua etänä.
Muutokset on tarkoitettu tilapäisiksi syysistuntokauden alusta ensi vuoden kesäkuun loppuun.
Keskustan Markus Lohi näki, että esitys on tarpeellinen, perusteltu ja hyvin valmisteltu. Lohen mukaan huolet etä-äänestyksen turvallisuudesta ovat sinänsä aiheellisia. Esityksessä ne on kuitenkin huomioitu.
Lohi näki tarpeellisena, että eduskunnan uudistustyössä pohditaan myös pysyviä ratkaisuja etäkokousten ja etä-äänestysten käyttöönottoon.
Kokoomuksen Heinonen katsoi, ettei täysin luotettavaa äänestysjärjestelmää ole mahdollista rakentaa.
– Tämän alan yksi parhaista suomalaisista asiantuntijoista, Jarmo Limnell, hetki sitten Twitterissä totesi, että hän ei missään tapauksessa olisi tällaista äänestysjärjestelmää käyttöön ottamassa.
Heinonen toivoi, että perustuslakivaliokunta torjuisi hankkeen.
– Miettikääpä äänestystilannetta,missä tässä salissa äänestettäisiin hallituksen luottamuksesta, ja yksi osa Suomesta blokattaisiin ulkovaltojen toimesta pois tästä äänestyksestä.
– Siinä vaiheessa huuto varmasti olisi aikamoinen, kun Marinin hallitus kaatuisi, ainakin salin vasemmassa reunassa, Heinonen maalaili
Kristillisdemokraattien Laukkanen sanoi, että ehdotus on ymmärrettävä, mutta sitä on mahdotonta kannattaa.
Laukkasen mukaan kyse on äänestysturvallisuudesta: salissa olevaan edustajaan ei voi vaikuttaa.
– Tähän saliin voi tulla vain kansanedustaja, istua paikallansa, tehdä omat itsenäiset ratkaisunsa. Toista on etä-äänestystilanteessa, jossa kukaan ei voi tietää, kuka on siellä edustajan kanssa samassa tilassa mahdollisesti.
Laukkasen mukaan toinen ongelma on tietoturva.
– Nykyinen taso ei tietoturvassa ole sellainen, että kukaan voisi sen tällä hetkellä taata, että äänestystilanteessa ei tapahtuisi esimerkiksi hakkerointia.
Laukkanen ihmetteli, että puhemiesneuvosto ei ole antanut tälle asialle riittävää painoa pohdinnassaan. Hänen mielestään eduskunta ei voi myöskään olla tietoturvan koelaboratorio.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kyseli uudistuksen vastustajilta vaihtoehtoa etä-äänestykselle tilanteessa, jossa koronan toinen aalto olisi vienyt vaikkapa kokonaisen eduskuntaryhmän karanteeniin.
– Miten me silloin veisimme läpi esimerkiksi budjetin?
Lindtman muistutti, että esityksessä on kuitenkin kaksi kynnystä: muutos on määräaikainen ja menettelyn käyttöönotto on perustuslakivaliokunnan lausunnon ja ison salin päätöksen takana.
Lindtman muistutti, että puhemiehellä on mahdollisuus ottaa uusiksi jostakin syystä pieleen mennyt äänestys.
– On selvää, että tietoturvan pitää olla kohdillaan ja tämä pitää katsoa perustuslakivaliokunnassa läpi, hän myönsi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti, että nettiäänestyksen tietoturvaongelmat ovat eri asia, koska vaalin pitää olla salainen.
– Meillä ei ole sitä ongelmaa tässä kohtaa, mutta kuten täällä moni puhuja on sanonut, niin on todella tärkeä asia, että juuri edustaja itse äänestää, eikä sitten oma äiti tai sitten vaikka vaalirahoittaja, Kurvinen muistutti.
SDP:n Johannes Koskinen arvioi, että äänestäminen voidaan järjestää turvallisella tavalla puhelinyhteydellä, suojatulla puhelinyhteydellä tai tietoteknisellä yhteydellä.
Edustajalla on Koskisen mukaan joka tapauksessa mahdollisuus tarkistaa virhe, jos esimerkiksi vieras toimija langoilla on sekoittanut systeemin.
– Tämänkaltaisiin asioihin varmaan perustuslakivaliokunnan pitää kiinnittää huomiota, että pitäisikö tätä varten olla vielä tietyt poikkeussäännökset, että saadaan oikaistua mahdollisia virheääniä ja sille olla oma kontrollimekanisminsa, Koskinen pohdiskeli.