Suomen Yrittäjiltä ja EK:lta sapiskaa hallitukselle: "Aivan liikaa velkaa"
Suomen Yrittäjät on pettynyt hallituksen budjettiesitykseen. Järjestön mukaan esitys lisää velkaa aivan liikaa nykyisessä suhdannetilanteessa.
– On vastuutonta, että hallitus ei toteuta sopeutustoimia eikä tee aitoja työllisyyttä lisääviä rakenneuudistuksia, järjestön pääekonomisti, johtaja Mika Kuismanen sanoo.
Yrittäjäjärjestön mielestä hallituksen pitäisi tasapainottaa julkista taloutta ja vahvistaa taloudellista kriisinsietokykyä, kun suhdannetilanne on vahva.
– On varma, että koettu kriisi ei jää viimeiseksi. Jos velkalastimme ei kevene, kykymme ottaa vastaan suhdanteen heikkeneminen ja seuraava kriisi on heikkoa, Kuismanen sanoo.
Yritysten kasvua hidastaa tällä hetkellä erityisesti työvoimapula. Sen ratkaisemiseksi olisi yrittäjien mukaan tarvittu paljon vahvempia toimia kuin hallitus esittää.
– Työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavat rakenneuudistukset jäävät tekemättä. Työvoimapulaan ei ole luvassa näillä lääkkeillä olennaista helpotusta. Hallitus lykkää tapansa mukaan uudistuksia. Olisi pitänyt uudistaa työttömyys- ja muuta sosiaaliturvaa, Kuismanen sanoo.
Yrittäjät antaa kiitosta hallitukselle siitä, että budjetissa on myös joitakin hyviä askeleita tutkimuksen ja tuotekehityksen ja maahanmuuton vauhdittamisen sekä opiskelijoiden työnteon helpottamisen osalta.
MYÖS Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pettyi hallituksen talous- ja työllisyyspäätöksiin.
– Hallitus siirtää jälleen kerran hallitusohjelman kannalta keskeisiä talous- ja työllisyyspäätöksiä hamaan tulevaisuuteen samaan aikaan, kun menolisäykset ovat toteutuneet etupainotteisesti, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
– Hallitus on tehnyt työllisyyspäätöksiä 42 000–44 000 työllisestä, mutta niiden julkista taloutta vahvistava vaikutus on vain 450 miljoonaa, kun tavoitteena pitäisi olla kahden miljardin vaikutus. Hallitus kertoo tekevänsä lisäpäätöksiä ensi vuonna, joilla julkinen talous tasapainottuu 110 miljoonaa. Näin ollen julkisen talouden pohja pettää.
EK:n mukaan pula osaavasta työvoimasta uhkaa taittaa orastavan talouden kasvun.
– Onnistuminen työvoimapulan ratkaisemisessa on edellytys Suomen menestykselle niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä. Hallitus tuntuu olevan liian riitainen tekemään näitä päätöksiä, Häkämies sanoo.
– Tehdyt määrärahalisäykset ja uudistukset työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton vauhdittamiseksi ovat tärkeitä. Hallituksen on varmistettava, että lupajonot puretaan.
Häkämies hoimauttaa, että velka kasvaa edelleen rajusti, ja alijäämän ollessa kaikkiaan 6,9 miljardia hallitus rikkoo omaa menokehystään.
– Velan laskua siirretään tuleville sukupolville, ja esimerkiksi ero Ruotsiin julkisen velan bruttokansantuoteosuuden osalta on valtava. Näin valtava velka voidaan kääntää vain talouden kasvulla ja vaikuttavilla reformeilla. Nyt uhkana ovat rajut veronkiristykset tulevaisuudessa ja olematon kyky kestää koronan tyyppisiä talouden shokkeja.
EK pitää myönteisenä hallituksen päätöstä korjata Suomen Akatemian rahoitusta vuodelle 2022, mutta huomauttaa, että TKI-rahoitukseen kohdistuu vielä säästöuhkia. T&K-verokannustimen kehittämisessä ei järjestön mielestä edetty riittävän laajasti.
EK kannustaa parlamentaarista TKI-työryhmää tekemään pitkäjänteisiä päätöksiä, joilla luodaan vakaa kasvunäkymä kohti TKI-rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– TKI-rahoitus on investointi tulevaisuuteen, ja huolehtimalla riittävästä osaajien saatavuudesta Suomella voi olla kokoaan isompi rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, Häkämies muistuttaa.
Kotitalousvähennyksen merkittävä laajentaminen on EK:n mukaan hyvä asia, jolla on myös myönteinen työllisyysvaikutus.
EK:n mielestä ehdotettua maastapoistumisveroa ei tulisi ottaa käyttöön. Järjestön mukaan se monimutkaistaisi Suomen verojärjestelmää ja sillä olisi haitallisia vaikutuksia muun muassa Suomen kilpailukykyyn, kiinnostavuuteen sijoituskohteena sekä maahan- ja maastamuuttoon.