THL suosittelee huumeiden käyttöhuonekokeilua
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suositellut määräaikaista käyttöhuonekokeilua huumeiden käyttäjille. Käyttöhuonekokeilusta saataisiin THL:n mukaan tärkeää tietoa siitä, miten palvelu vaikuttaa huumekuolemiin.
THL suosittelee määräaikaista erillislakia, jolla mahdollistettaisiin terveydenhuollon henkilökunnan valvomien käyttötilojen kokeilu. Suomen lainsäädäntö ei toistaiseksi mahdollista käyttötilojen perustamista tai kokeilua.
Suositus on osa THL:n julkaisemaa seitsemän kohdan suosituslistaa, joiden avulla huumekuolemia voisi ehkäistä Suomessa. Sen on koostanut THL:n huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä HEAR.
– Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan, ja palveluiden tulee vastata tähän muuttuneeseen tilanteeseen, kertoo työryhmän johtaja ja erityisasiantuntija Sanna Kailanto THL:n tiedotteessa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 huumeisiin kuoli Suomessa yli 250 ihmistä, joista noin puolet oli alle 35-vuotiaita miehiä.
Tällä hallituskaudella lainsäädäntöä käyttöhuoneista ei ole odotettavissa, kertoo neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Koska käyttöhuoneista ei tehty päätöstä hallitusneuvotteluissa, lakivalmistelu ei myöskään ole lainsäädäntösuunnitelmassa. Hallitus ei myöskään päättänyt asian valmistelusta joulukuussa, kun annettiin valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta, Kotovirta kertoo sähköpostitse.
Käyttöhuoneiden tärkein tehtävä Suomessa olisi THL:n työryhmän raportin mukaan huumehoidon ulkopuolella olevien tavoittaminen ja ohjaaminen avun piiriin.
– Useat marginaalissa elävät päihteidenkäyttäjät eivät ole oikeastaan missään sosiaali- eikä terveydenhuollon palveluissa, mikä aiheuttaa vielä lisäongelmia. Käyttöhuoneiden kautta olisi mahdollisuus tavoittaa sellaisia ihmisiä, Sanna Kailanto sanoo STT:lle.
Käyttöhuoneiden tavoitteena olisi myös opastaminen vaarallisesta yhdistelmäkäytöstä ja riskialttiin pistokäytön vähentäminen.
Lisäksi käyttöhuoneiden avulla huumeidenkäyttöä saadaan ohjattua pois julkisesta tilasta.
Raportin mukaan käyttöhuoneet eivät välttämättä vähentäisi merkittävästi huumemyrkytyskuolemia, sillä Suomessa niitä aiheuttaa pääasiallisesti pitkävaikutteisen buprenorfiinin ja keskushermostoa lamauttavien aineiden samanaikainen käyttö. Hengenvaarallinen myrkytystila syntyy aineiden yhteiskäytössä usein tuntien kuluttua, jolloin henkilö on jo poistunut käyttötilasta.
Käyttöhuonekokeilun lisäksi THL suosittelee nopeaa pääsyä opioidikorvaushoitoon, yliannostukseen käytettävän vasta-aineen naloksonin saatavuuden parantamista, päihteitä käyttävien ja viranomaisten keskinäisen luottamuksen vahvistamista, terveysneuvontapalveluihin pääsyn helpottamista, poliisin kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamista kaikilla sektoreilla sekä kohderyhmille suunnattua viestintää.
Kailannon mukaan on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että opioidikorvaushoidossa olevien päihteidenkäyttäjien kuolleisuus on merkittävästi pienempää verrattuna niihin, jotka eivät ole korvaushoidossa.