"Terhillä kalaan ja soutaen kotiin"– kotimainen perämoottori koetteli monen hermoja ja käynnistyskättä
Perinteisten perämoottorien markkinat ovat olleet Suomessa lähinnä muutaman japanilaismerkin hallinnassa jo kauan. Vielä 1970-luvulla kirjo oli rikkaampi ja tarjolla oli myös kotimainen vaihtoehto, Valmetin valmistama Terhi.
Terhin tarina alkoi 1950-luvun lopulla, kun Valmetin Jyväskylässä toiminut Jyskän tehdas toi markkinoille kolmen hevosvoiman perämoottorin, joka nimettiin nimikilpailun kautta Terhiksi.
Uudeksi perämoottorien pääsuunnittelijaksi nimitettiin diplomi-insinööri Juhani Linnoinen, josta tuli myöhemmin Saab-Valmetin Uudenkaupungin autotehtaan johtaja. Kesällä 1960 Linnoinen aloitti 2-sylinterisen moottorin suunnittelun. Perämoottorin ulkoasun suunnitteli muotoilija Jukka Pellinen.
Valmetilla oli Jyskässä painevalimo, joka mahdollisti kansainvälisestikin ajatellen erittäin laadukkaiden alumiinivaluosien valmistamisen. Linnoinen sai lahjaksi Mahlen tehtaan insinöörin Ulrich Pohlin piirustukset suunnittelemastaan 250 cm³ moottoripyörän moottorista, jolla hän oli voittanut Euroopan mestaruuden. Moottorin suunnittelussa tästä oli suuri apu.
Terhin ensimmäisissä tuhannessa moottorissa oli käynnistymisongelmia, jotka varjostivat merkin mainetta pitkin matkaa. Terhin tuotekehityspäälliköksi vuonna 1964 tulleen insinööri Harri Laverin mukaan käynnistäminen oli kieltämättä Terhien ongelma, mutta vika ei ollut varsinaisesti itse tuotteessa.
– Huolto-ohje ei ollut riittävän selkeä, miten Terhi pitää käynnistää, Laveri harmitteli Kalevan haastattelussa vuonna 2005. Laverin mukaan toinen ongelma oli tuotekehityksessä: Valmet pisti Terhit myyntiin heti, kun uusi malli saatiin valmiiksi, vaikka koneita olisi pitänyt testata vähintään vuosi.
Joidenkin muistelijoiden mukaan Terhit eivät tahtoneet kelvata edes kesämökkejä puhdistaneille murtovarkaille. Masinistit – keskustelupalstallakin Terhin käynnistysongelmat ovat tuttu juttu.
– Naapurilla oli Terhi ja kyllä me kalaan sillä aina päästiin, pidemmällekin, mutta takaisin pääsy oli vähän tuurissaan. Oli jotakuinkin hiukkapikkusen tarkka käynnistettävä semmoisena puolilämpimänä. Ilman huikkaa ei lähtenyt ja pienellä huikallakin kasteli tulpan herkästi.
– Naruja sen kanssa kului, mikä ei ole ollenkaan ihme siihen nykimismäärään suhteutettuna. Etenihän se matka tietysti tyynellä kelillä pikkuhiljaa sillä narulla potkuria pyörittäen. Terhi-miehet erottaa kai vieläkin siitä, että toinen käsi (narukäsi) on paljon riskimmässä kunnossa kuin toinen, nimimerkki Jiipee muistelee.
Terhi 5 hv mallia 1970 (Forum Marinum/Museovirasto) lisenssi
Ensimmäiset Terhi-moottorit olivat teknisesti varsin omalaatuisia, mutta jo 1970-luvun alussa varsin edistyksellisiä. Bensiininkulutuskin oli kohtuullista ja kotimaisuuden vuoksi hinta oli edullinen. Kotimaan markkinoilla 1960-luvun loppuun mennessä joka viides myyty alle 20 hv perämoottori oli Terhi-merkkinen.
Kokoluokan 9.9 hv – 20 hv Terheissä vaihteet olivat kaasukahvassa, nelihevosvoimaisessa ja sitä pienemmissä moottoreissa kaasuvipu oli moottorin kopassa. Vaihdevipu oli koneen sivussa, jos vaihteita oli.
Suurin osa Terhi-moottoreista oli vesijäähdytteisiä. Pienimmissä malleissa oli aluksi ilmajäähdytys, mutta myöhemmin myös niihin tuli vesijäähdytys 3,5 hv mallia lukuun ottamatta.
Terhin huonoihin puoliin luettiin paino, koska koneet olivat varsin matalaviritteisiä. Toisaalta se paransi koneiden kestävyyttä. Terhit tunnettiin myös siitä, että moottorien tehot oli ilmoitettu hieman alakanttiin.
Suurimmat Terhit olivat 50-hevosvoimaisia. Laadultaan parhaana Terhinä pidetään vihreäkoppaista vesijäähdytteistä 5-hevosvoimaista, joita valmistettiin vuodesta vuodesta 1976 vuoteen 1979.
Terhi-perämoottoreita sai sekä lyhyt- että pitkärikisenä. Työkäyttöön tehtyä erikoismallia nimitettiin nimellä Amazon, jota valmistettiin 14,15 ja 20 hevosvoiman malleista. Puolustusvoimille tehtiin kahvaohjattavaa 40 hevosvoiman erikoismallia.
Terhiä vietiin yli kymmeneen maahan, muun muassa Pohjoismaihin ja Englantiin, tuotemerkillä Tern. Terneissä tehot oli ilmoitettu Suomeen myytyjä realistisemmin.
Terhi-perämoottoreita valmistettiin vuoteen 1979. Valmet ilmoitti tuotannon päättämisen syiksi kansainvälisten perämoottorimarkkinoiden kilpailun kiristymisen, päämarkkina-alueiden kysynnän vähenemisen ja voimakkaan kotimaisen kustannustason nousun sekä pienvalmistajien kilpailumahdollisuuksien heikentymisen.
Valmetin perämoottorituotannossa työskenteli 35 työntekijää ja toimihenkilöä Jyskän tehtaalta lähti ympäri Suomea ja maailmaa noin 80 000 perämoottoria.