Tästä hernerokkasumussa käydystä mäkihyppykisasta alkoi vertaansa vailla oleva menestystarina – Mutta voittiko suomalaistähti sittenkään?
Tasan 40 vuotta sitten alkoivat hiihdon MM-kisat Oslossa Norjassa, jossa kirjoitettiin yksi merkittävä luku suomalaiseen urheiluhistoriaan.
Legendaarisella Holmenkollenilla käydyt mittelöt nostivat nimittäin pintaan sittemmin mittavaa urheilumenestystä niittäneen mäkihyppääjän Matti Nykäsen.
Nykänen voitti Oslossa suurmäen maailmanmestaruuden. Kultamitali oli Nykäsen ensimmäinen aikuisten arvokisoissa. Hän oli tuolloin vielä hieman alle 19-vuotias nuorukainen.
Nykäsen voittokisa muistetaan ennen kaikkea sankasta hernerokkasumustaan. Holmenkollenin mäkimonttu oli kisapäivänä täynnä yleisöä, mutta katsojilla oli vaikea nähdä hyppääjien alastuloja, sillä tienoota peitti niin sankka sumu.
Televisiokuvissakin hyppääjät näkyivät vain häilyvinä hahmoina. Ylelle antamassaan haastattelussa Nykänen sanoi, etteivät hyppääjätkään nähneet suorituksensa aikana juuri mitään.
– No se on että säkki päässä hyppäis jonkun talon katolta, että ei siinä nää mitään oikeestaan, Nykänen kuvaili.
Ylen mukaan kilpailua jouduttiin lykkäämään huonon näkyvyyden takia. Kisa päätettiin aloittaa vasta sitten, kun tornissa olevat hyppääjät näkisivät edes hyppyrin nokan.
Kun kisa viimein pääsi käyntiin, toinen kierros Ylen mukaan keskeytyi sääolosuhteiden johdosta.
Nykänen voitti kisan melko niukalla erolla Norjan Olav Hanssoniin. Nykänen sai pisteitä 257,9 ja Hansson 255,1. Pronssia sai Itävallan Armin Kogler.
Ilta-Sanomat kertoi vuonna 2019 norjalaislehti Aftenpostenin artikkelista, jossa väitettiin, että Hanssonin hyppy olisi mitattu kisassa paria metriä liian lyhyeksi.
Ensi kertaa käytössä ollut automaattinen järjestelmä mittasi Aftenpostenin mukaan Hanssonin hypyn mitaksi 99,5 metriä, mutta silminnäkijähavaintojen ja Aftenpostenin valokuvien mukaan todellinen mitta olisi ollut 101,5 metriä. Automaattisen järjestelmän mittaustulos jäi kuitenkin voimaan.
Jos Hanssonin tulos todella olisi ollut 101,5 metriä, olisivat hänen pisteensä riittäneet Nykäsen kukistamiseen. Oikean mestarin pitäisi norjalaisten mielestä siis olla Hansson.
Ilta-Sanomien artikkelissa Suomen mäkimaajoukkueen silloinen päävalmentaja Hannu Lepistö ja kisan tuomarina toiminut Antero Immonen sanovat mittausvirheiden olevan heille ihan uutta tietoa. Kisan jälkeen asiasta ei ainakaan käyty keskustelua, Lepistö ja Immonen sanovat.
Suomi sai Oslon MM-hiihdoista kaikkiaan yhdeksän mitalia. Hiihtäjä Hilkka Riihivuori sai hopeaa sekä naisten 5 kilometrin että 10 kilometrin kisoista. Pronssia hän saavutti 20 kilometrin hiihdosta.
Mäkihyppääjä Jari Puikkonen sai hopeaa normaalimäestä ja yhdistetyn joukkue Jouko Karjalainen, Rauno Miettinen ja Jorma Etelälahti yhdistetyn joukkuekilpailusta.
Pronssia Suomi sai mäkihypyn joukkuekilpailusta joukkueella Keijo Korhonen, Puikkonen, Pentti Kokkonen ja Nykänen.
Pronssia saivat myös hiihtäjä Harri Kirvesniemi miesten 15 kilometrin kisasta sekä miesten 4×10 kilometrin viestijoukkue joukkueella Kari Härkönen, Aki Karvonen, Kirvesniemi ja Juha Mieto.
Mitalitaulukossa Suomi oli neljäntenä Norjan, Neuvostoliiton ja Ruotsin jälkeen.
Nykäsen maailmanmestaruus Oslossa 1982 oli alku Nykäsen lukemattomille kultamitaleille niin olympia- kuin MM-tasolla.
Nykänen sai olympiakultaa ja olympiahopeaa kaksi vuotta Oslon kisojen jälkeen Sarajevossa vuonna 1984. Galgaryn olympiakisoissa 1988 hän putsasi pöydän kolmella kultamitalillaan.
MM-kultamitaleita Nykänen sai uransa aikana kaikkiaan viisi. MM-hopaa hän sai kerran ja MM-pronssia kolme kertaa.
Nykäsen ura päättyi 1990-luvun alussa. Nykänen oli urheilu-uransa jälkeen paljon otsikoissa laulajan uransa ja yksityiselämänsä käänteiden vuoksi.
Nykänen kuoli 4. helmikuuta 2019.