Oppositio herätteli hallitusta hoitojonojen todellisuuteen tilastovyörytyksellä
Eduskunnan kyselytunnilla otettiin jälleen tulisesti yhteen hallituksen sote-politiikasta ja terveydenhuollon tilasta.
Opposition aseena olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet, karut tilastot perusterveydenhuollon hoitoon pääsystä.
Oppositio syytti hallitusta hoitotakuun romuttamisesta ja kylmäkiskoisuudesta tavallisten ihmisten arjen edessä. Hallitus taas puolusti linjaansa vetoamalla erikoissairaanhoidon jonojen lyhentymiseen ja tulevaan omalääkärimalliin.
Keskustelun avannut SDP:n kansanedustaja Kim Berg suomi pääministeri Petteri Orpoa (kok.) tämän aikaisemmista lausunnoista, joiden mukaan hoitojonojen kasvu olisi pysähtynyt. Berg vyörytti saliin THL:n tuoreita tilastoja, joiden mukaan kehitys on ollut täysin päinvastaista.
– Vielä viime vuoden tammikuussa 68 prosenttia potilaista pääsi lääkärille kahdessa viikossa. Tänä vuonna tammikuussa vastaava luku oli enää 57 prosenttia, ja huhtikuussa se laski jo 55 prosenttiin, Berg luetteli ja kysyi, aikooko hallitus pitää edelleen laput silmillään.
Bergin mukaan joulukuussa 2024 vielä 71 prosenttia nuorista pääsi lääkärille kahdessa viikossa, mutta luku on pudonnut 48 prosenttiin. Hän syytti tilanteesta hallituksen päätöstä pidentää yleistä hoitotakuuta kolmeen kuukauteen ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamista.
Myös vihreiden Bella Forsgrén muistutti, että data ei valehtele. Hän totesi edellisen hallituksen tiukemman hoitotakuun alkaneen jo purkaa jonoja, mutta nykyisen hallituksen leikkaukset ovat kääntäneet suunnan huonompaan.
Opposition syytöksiin ja kysymyksiin enimmäkseen vastaillut sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) myönsi perusterveydenhuollon ottaneen ”hieman takapakkia”, mutta näki tilanteessa myös paljon positiivista. Rydman korosti toistuvasti, että erikoissairaanhoidon jonot on saatu painettua hallituskaudella alle puoleen.
– Kaikista vakavimmissa sairauksissa entistä nopeammin pääsee hoitoon, ja tästä on syytä olla iloinen, Rydman totesi.
Rydmanin mukaan hallituksen keskeisin lääke perusterveydenhuollon ongelmiin on omalääkäri- ja omatiimimalli, johon on osoitettu 40 miljoonan euron erillinen määräraha. Rydmanin mukaan jo puolitoista miljoonaa suomalaista on mallin piirissä, mikä vähentää tarpeettomia käyntejä, kun lääkäri ja hoitaja tuntevat potilaan historian valmiiksi.
Pääministeri Orpo vakuutti, että hallitus tekee kaikkensa järjestelmän toimivuuden eteen. Hän muistutti myös toukokuun alussa voimaan astuneesta lasten ja nuorten terapiatakuusta, joka alustavien tietojen mukaan näyttää toimivan hyvin.
Lisäksi Orpo huomautti, että hoitotakuun mekaanisesta aikarajasta luopuminen on auttanut purkamaan hyvinvointialueita piinanneita kalliita vuokralääkärisopimuksia.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) nosti esiin myös uudet digitaaliset palvelut ja Kela-korvausten kautta tehdyt kokeilut.
– Digiklinikalla voi saada ihan kymmenessä minuutissa yhteyden sinne hoitavaan tahoon, ja erittäin moni saa sieltä vastauksia ja polun eteenpäin, Ikonen huomautti.
Keskustan Hanna-Leena Mattila otti esiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) tilanteen, jossa pienten sairaaloiden yöpäivystysten lopettamisen jälkeen ollaan nyt vähentämässä ensihoidon yksiköitä ja ambulansseja.
– Kyllä meistä Pohjois-Pohjanmaan ihmisistä tuntuu, että nyt lyödään lyötyä, Mattila kuvasi alueen tunnelmia.
Rydman kuittasi Mattilan puheet ”perusteettomiksi kauhukuviksi” ja sanoi Pohteen itsensä kannattavan lakiesitystä, joka antaa alueille enemmän vapautta järjestää sairaankuljetukset tarkoituksenmukaisesti.
Keskustan Markus Lohi tarttui puolestaan rajuihin asiakasmaksujen korotuksiin. Hän otti esimerkiksi lapsen umpisuolenleikkauksen, jonka hinta on nousemassa hallituksen toimien myötä 125 eurosta lähes 500 euroon.
Lohi kysyi, onko oikein, että suomalaiset maksavat palvelunsa kahteen kertaan: ensin veroina ja sitten Euroopan korkeimpina asiakasmaksuina.
Rydman myönsi, etteivät korotukset ole miellyttäviä, mutta puolusti niitä julkisen talouden kurjalla tilalla. Vaihtoehtoina olisivat hänen mukaansa olleet vielä rajummat palveluiden karsinnat tai lisävelka. Rydman muistutti myös, että maksukatot suojaavat eniten palveluita tarvitsevia.