Susijengi on muutenkin historiallinen kuin välieräpaikan vuoksi – Merkittävä ero Itä-Euroopan maihin
– Mä olen kasvanut Suomessa. Tämä on tosi hyvä maa, kasvupaikka ja kotipaikka. Mulle on tosi tärkeä päästä pelaamaan ja on ollut tosi hienoa nähdä miten perheenjäsenet ovat ylpeitä, kun mulla on paita päällä, Olivier Nkamhoua kuvasi Suomen koripallomaajoukkueen merkitystä itselleen joukkueen hotellissa Riiassa torstaina, päivä ennen kuin maajoukkue kohtaa Saksan EM-välierässä.
Välieriin pääsy tekee maajoukkueesta historiallisen. Mutta sitä se on muutenkin kuin menestyksensä takia.
EM-välieriin edenneen maajoukkueen pelaajien taustat ovat kansainvälisemmät kuin kertaakaan 2000-luvulla Suomen miesten EM-joukkueissa.
Jos toisen polven ulkomaalaistaustaisuuden rajaksi vedetään, että toinen vanhemmista on ulkomailta, Suomen EM-joukkueen pelaajista puolet kuuluu tähän ryhmään.
Nkamhouan isä tuli aikoinaan Suomeen koripalloilemaan Kamerunista. Hänestä tuli Suomen kansalainen.
Edon Maxhunin vanhemmat ovat lähtöisin Kosovosta, Andre Gustavsonin Azerbaidzanista. Jacob Grandisonin ja Miro Littlen isät ovat alun perin yhdysvaltalaisia, Alexander Madsenin tanskalainen.
Suomen joukkue ei tässä suhteessa poikkea EM-turnauksessa jäljellä olevista muista välieräkokoonpanoista. Myös Saksan, Turkin ja Kreikan joukkueissa on ulkomaalaistaustaisia tai toisen polven ulkomaalaistaustaisia pelaajia näkyvissä rooleissa.
Samaa ei voi sanoa kaikista EM-kisajoukkueista. Niissä voi nähdä jaon Itä- ja Länsi-Eurooppaan.
Itäeuroopalaisten maajoukkueiden harvat ulkomaalaistaustaiset ovat usein nimenomaan koripallomaajoukkueeseen rekrytoituja, pikavauhdilla kansalaisuuden saaneita täsmähankintoja, kuten Georgian amerikkalaistaustainen pelinjohtaja Kamar Baldwin.
Muuten ulkomaalaistaustaisia tai toisen polven ulkomaalaistaustaisia pelaajia näyttäisi itäeurooppalaisten maiden joukkueissa olevan vähemmän kuin vaikkapa Suomen joukkueessa.
– Maahanmuuttopolitiikka ei ole minun leipälajini, mutta näkemäni perusteella (se) on enemmän itäeurooppalainen kulttuuri ja se kyllä näkyy, Latviassa useamman vuoden pelannut Suomen sentteri Alexander Madsen sanoo.
Suomen EM-joukkueen pelaajista Ilari Seppälä on pelannut Romaniassa ja Unkarissa, mihin hän hiljattain teki jatkosopimuksen ensi kaudeksi.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán tunnetaan maahanmuuttovastaisena, mutta Seppälään elämään ammattikoripalloilijana se ei vaikuttanut.
– Kummassakaan maassa itselläni ei ole ollut mitään ongelmia, vastaanotto on ollut hyvä ja poikkeuksetta paikalliset innostuneet, kun kuulevat minun olevan Suomesta. En ole kertaakaan kuullut, että kukaan joukkuekaverini olisi kohdannut rasismia, Seppälä kertoi.
Olivier Nkamhoua pelasi viime kauden Chemnitzissä, joka sijaitsee itäisessä Saksassa, entisen kommunistivaltion DDR:n alueella. Saksan itäosissa oikeistopopulistisen ja maahanmuuttovastaisen AfD-puolueen kannatus on voimakkaampaa kuin Saksan länsiosissa.
– Joukkueen fanit ja se kulttuuri, mikä heillä on koriksen ympärillä, suojeli varmaan mua. En nähnyt mitään. Minun kokemukseni siellä oli hieno. Ihmiset, jotka tapasin, olivat tosi mukavia ja hyväksyviä, Nkamhoua kertoi.
Ennen Chemnitziä Nkamhoua koripalloili Yhdysvalloissa seitsemän kautta. Vuoden 2023 lopussa hän sai myös Yhdysvaltain kansalaisuuden.
Mitä hän ajattelee presidentti Donald Trumpin toimista maahanmuuttajia kohtaan?
– Tällaisiin kysymyksiin minun on vaikea vastata, koska rehellisesti sanottuna en ole tutkinut näitä asioita niin paljon kuin minun pitäisi. Mutta olen sitä mieltä, että USA on nyt tosi herkässä tilanteessa. Molemmilla suunnilla on tosi vahvoja mielipiteitä. Molempien suuntien pitäisi yrittää löytää enemmän yhteisymmärrystä, että hommasta tulisi rauhallisempaa, Nkamhoua vastasi.