Tutkija: Ylikulutuksen hillitseminen parantaisi huoltovarmuutta energiakriisin keskellä

Tänään vietetään Suomen ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että suomalaiset ovat nyt laskennallisesti kuluttaneet oman oikeudenmukaisen osuutensa maailman uusiutuvista luonnonvaroista.

Merkkipaalu koittaa keskellä geopoliittisia kriisejä, jotka ovat johtaneet maailmantalouden ailahteluun ja globaalien tuotantoketjujen katkeamisiin.

Lähi-idän sota on aiheuttanut huimia heilahteluja öljyn hintaan. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan käsillä voi olla vakavin energiakriisi, jonka maailma on kohdannut vuosikymmeniin.

– Meillä on historiallisen paha energiakriisi tekeillään ja nyt jo osittain päällä. Se pakottaa maita energiansäästötoimiin, johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) kertoo STT:lle.

IEA on suositellut käyttämään joukkoliikennettä ja kehottanut suosimaan etätöitä öljyn kysynnän hillitsemiseksi. Ruotsissa on valmisteltu polttoaineverojen väliaikaista kevennystä. Aasian maissa on pyritty rajoittamaan muun muassa ilmastoinnin käyttöä. Sri Lankassa katuvalot määrättiin sammutettaviksi.

Hakala pelkää toimien vaikuttavan vasta sitten, jos energian hinnat nousevat pilviin. Hän ei usko, että nykytilanteessa toimilla on juurikaan merkitystä.

– Kuitenkin yhteiskunnallisesta ja maailmanpoliittisesta näkökulmasta ylipäätään se, että kulutusta halutaan suitsia, on sekin jo jollain tapaa poikkeuksellista, Hakala sanoo.

Vain harvat rahtialukset ja tankkerit ovat päässeet läpi Hormuzinsalmesta sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksensä Iraniin helmikuun lopulla.

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD:n mukaan Hormuzinsalmen läpi kulki ennen sotaa noin neljännes maailman meriteitse tapahtuvasta öljykaupasta sekä merkittäviä määriä nesteytettyä maakaasua ja lannoitteita.

Upin Hakala kytkee toimitusketjujen häiriöalttiuden luonnonvarojen ylikulutuksesta aiheutuviin ongelmiin.

– Erilaiset toimitusketjujen häiriöt lisääntyvät todennäköisesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä, hän sanoo.

Äärisääilmiö voi sulkea esimerkiksi lääkkeiden tuotantolaitoksen, jolloin seuraukset ovat helposti globaaleja. Lääketuotanto on keskittynyttä, eikä tietyn lääkkeen raaka-ainetta välttämättä saa juuri mistään muualta.

Kaivannaistoiminnassa tulvien ja myrskyjen aiheuttamat tuotantohäiriöt voivat puolestaan vaikuttaa muun muassa mikrosirujen tuotantoketjuihin.

– Häiriötilanteita on myös todella vaikea ennakoida, Hakala huomauttaa.

YK on varoittanut Hormuzinsalmen pitkäaikaisen sulkeminen vaikeuttavan öljyn, kaasun ja lannoitteiden liikkumista ratkaisevalla hetkellä istutuskautta. Lannoitteiden hintojen nousun pelätään purevan erityisesti kaikkein köyhimpien maiden ruoantuotantoon ja talouteen.

– Jos lannoitteita ei saada, se vaikuttaa satomääriin ja sitä kautta tietysti koko maailman tasolla, Hakala varoittaa.

WWF kertoo Suomen olevan vuodesta toiseen eniten uusiutuvia luonnonvaroja kuluttavien maiden joukossa. Global Footprint Network -tutkimuslaitos laskee ylikulutuspäivät vuosittain. Tämän vuoden ylikulutustilastoissa Suomi on 82 maan vertailussa sijalla 16.

Samaan aikaan EU:n yritysvastuudirektiiviä ollaan reilusti keventämässä. EU:n jäsenmaat ja parlamentti sopivat kiistellyistä muutoksista viime vuoden lopussa.

Hakala pitää kehityskulkua huolestuttavana. Hänen mielestään vastuullisuuteen pyrkivä sääntely voisi parantaa EU:n huoltovarmuutta, sillä yritykset ja sitä kautta koko yhteiskunta oppisi tuntemaan toimitusketjut paremmin.

– Usein ongelmana on, että yritykset eivät välttämättä edes tiedä, mistä jokin raaka-aine tulee, hän sanoo.

Hakala korostaa, että yhteiskunnan huoltovarmuus paranee, jos raaka‑aineiden ja häiriöherkkien materiaalien kulutusta onnistuttaisiin vähentämään. Ylikulutuksen hillitseminen tukisi samalla ilmasto- ja luontotavoitteita ja pienentäisi riippuvuutta tuotantohäiriöille alttiista raaka-aineista.