Suomi suitsii yritysten verokikkailua kehitysyhteistyössä – aggressiivinen verosuunnittelu ja veroparatiisien hyödyntäminen kiellettyä
Ulkoministeriö linjaa, että kehitysyhteistyövaroin tuettujen suomalaisten yritysten täytyy toimia vastuullisesti verotuksessa. Linjauksessa määritellään perusperiaatteet, joihin rahoitusta saavien yritysten tulee sitoutua.
– Haluamme olla edelläkävijä ja edistää verovastuullisuutta ja siitä käytävää keskustelua. Se on olennainen osa vastuullisuuttamme ja työtämme kehitysrahoittajana, kertoo Finnfundin varatoimitusjohtaja Helena Arlander tiedotteessa.
Finnfund sijoittaa pääomaa, välirahoitusta tai pitkäaikaisia lainoja vastuullisiin ja kannattaviin yrityksiin kehitysmaissa.
Kiellettyä ovat aggressiivinen verosuunnittelu, veroparatiisien hyödyntäminen sekä kilpailua vääristävät verovapautukset ja -huojennukset.
Yritysten verovastuullisuuden seuraamiseksi ja varmentamiseksi edellytetään myös, että yritykset toimivat ja raportoivat liiketoiminnastaan avoimesti maissa, joissa yrityksellä on toimintaa.
Aggressiivista verosuunnittelua harjoittava yritys saattaa esimerkiksi siirtää köyhässä kehitysmaassa saamansa tulot verotettavaksi toiseen valtioon, jossa verotusaste on alhaisempi. Tällöin maa, jossa verot olisi pitänyt maksaa, menettää tärkeisiin peruspalveluihin käytettäviä tuloja.
Veroparatiiseilla tarkoitetaan linjauksessa maita tai alueita, joissa on matala tai olematon verotusaste ja alhainen säätely.
Ulkoministeriön mukaan yhteiskuntien kehityksen kannalta on olennaista, että verot saadaan kerättyä niissä maissa, joissa verotettavaa tuloa on syntynyt. Yritysten maksamat verot ja veronluonteiset maksut muodostavat ison osan kehitysmaiden veropohjasta.
Ulkoministeriö huomauttaa, että yksityinen sektori on tärkeä kumppani kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ministeriön mukaan kestävän kehityksen tavoitteita ei kyetä saavuttamaan pelkästään virallisilla kehitysyhteistyövaroilla, vaan myös yritysten investointeja tarvitaan. Yrityksillä on erityisen tärkeä tehtävä työpaikkojen luomisessa.
– On tärkeää, että Suomi edellyttää kehitysyhteistyövaroillaan tuetuilta yrityksiltä verovastuullista toimintaa. Kyse on myös suomalaisista arvoista, hyvästä hallinnosta ja yhteisen vastuun kantamisesta, sanoo yksikönpäällikkö Pekka Hirvonen ulkoministeriöstä.