Suomi sekosi 30 vuotta sitten teinipojasta, joka hyppäsi kaksi kultaa olympialaisista – Sen jälkeen menestystä ei enää tullut
Tasan 30 vuotta sitten Suomessa elettiin mäkihyppyhuumaa. Vasta 16-vuotias Toni Nieminen voitti Albertvillen olympialaisissa kaksi kultaa ja yhden pronssin.
Olympiamenestystä toki osattiin odottaa, sillä uuden V-tyylin hyvin omaksunut Nieminen oli voittanut perinteisen Keski-Euroopan mäkiviikon.
Olympialaisissa nuori Nieminen sai ensin pronssia normaalimäessä. Kultaa vei Itävallan Ernst Vettori ja hopeaa niin ikään Itävallan Martin Höllwarth.
14. helmikuuta 1992 hypättiin Albertvillen joukkuemäki. Itävalta lähti siihen ennakkosuosikkina. Ennen joukkuemäen viimeisiä hyppyjä näytti myös vahvasti siltä, että Suomi saisi hopeaa ja Itävalta veisi kultamitalit kotiinsa.
Niemisen lisäksi Suomen joukkueessa hyppäsivät Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen ja Risto Laakkonen.
Viimeisenä suomalaisena hypännyt Nieminen liiti kuitenkin todella pitkälle, aina 122 metriin saakka. Kisan viimeisin hyppääjä, konkari Andreas Felder sen sijaan jäi alle 110 metrin.
Kisan asetelma muuttui yllättäen toisinpäin: Suomi nappasi olympiakultaa ja Itävalta sai tyytyä hopeaan.
16. helmikuuta 1992 hypättiin puolestaan olympialaisten suurmäki. Nieminen oli kisan voittaja. Hän nappasi jo toisen olympiakultansa ennen Itävallan Höllwarthia ja Itävallan Heinz Kuttinia.
Nuoren hyppääjän menestys synnytti Suomessa suoranaisen hurmoksen. Kisoista palatessaan häntä oli vastassa innokkaiden fanien joukko.
Lahden torilla järjestetyissä mitalijuhlissa väkeä oli paikalla valtavasti ja tunnelma sen mukainen. Fanit kirkuivat, yleisö taputti ja hurrasi, julisteissa ja plakaateissa julistettiin sydänkuvioiden kera ihastusta ja rakkautta Niemistä kohtaan. Jokainen halusi osansa nuoresta teinitähdestä.
Salpausselän kisoihin tuli valtava yleisöryntäys. Huomionarvoista oli nuorten naisten runsas määrä. Niemisen vuoksi paikalle matkustaneille faneille myytiin kaikenlaista Toni-tavaraa. Niemistä esittävät julisteet koristivat lukemattomien lasten ja nuorten makuuhuoneiden seiniä ympäri Suomea. Puhuttiin eräänlaisesta ”tonimaniasta”.
Nieminen sai myös poikkeusluvalla ajokortin 17-vuotiaana. Tapaus keräsi paljon huomiota.
Nieminen on myöntänyt myöhemmin, että valtavan suosion käsitteleminen oli nuorelle teinipojalle haastavaa. Se asetti myös paineita.
Menestys ei seurannut enää Niemistä Albertvillen jälkeen. Falunin MM-kisoissa vuonna 1993 hän oli vielä normaalimäen viides, sitten tulokset alkoivat heikentyä.
Hän ei mahtunut mukaan Lillehammerin olympiajoukkueeseen vuonna 1994, vain kaksi vuotta Albertvillen jälkeen. Samana vuonna hän kuitenkin leiskautti vielä ensimmäisenä mäkihyppääjänä yli 200 metriä Planican lentomäessä.
Viimeisen kerran olympialaisiin Nieminen osallistui Salt Lake Cityssä vuonna 2002. Tuolloin hän kantoi avajaisissa Suomen lippua.