Suomi noussut energiatehokkuudessa EU:n kärkeen – seuraava maali on silti kaukana
Suomi on ahkeroinut energiatehokkuustoimissa ja saavuttanut EU:n asettamat velvoitteet, kerrotaan työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Jokaiselle jäsenmaalle asetettiin erikseen oma tavoite EU:n energiatehokkuusdirektiivin pohjalta vuosiksi 2014–2020. Maat toteuttivat niitä eri tavoilla.
Energiatehokkuusdirektiiviin kuuluu esimerkiksi energiansäästötavoite sekä energiankulutuksen vähentämisen tavoite. TEMin mukaan energiansäästötavoitteessa Suomi jopa ylitti kirkkaasti sille asetetun tavoitteen.
Erityisasiantuntija Pia Kotro ministeriöstä sanoo STT:lle, että suuri osa Suomen yrityksistä ja kunnista on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen energiatehokkuussopimuksen kautta. Säästötoimenpiteet raportoidaan yhteiseen järjestelmään, tarkistetaan ja ilmoitetaan EU:lle.
– Meillä tämä vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa hyviä ja tavoitteet ylittäviä tuloksia. Suomi on noussut tässäkin lajissa ykköseksi, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä ministeriön tiedotteessa.
Osa jäsenvaltioista ei ole velvoitteitaan saavuttanut. Kotron mukaan ei ole tiedossa, mitkä nämä maat ovat.
Seuraava sitova velvoitekausi on asetettu vuosille 2021–2030. Kotron mukaan tavoitteet on nostettu kaksinkertaiseksi verrattuna aiempaan kauteen.
Laajassa ilmastopaketissa, josta neuvotellaan parhaillaan EU:ssa, ehdotetaan meneillään olevan kauden tavoitteita kiristettäväksi edelleen hyvin merkittävästi. Tuntuvasti kovempien tavoitteiden saavuttaminen on jatkossa yhä vaikeampaa ja kalliimpaa.
– Nämä ovat hyvin tiukat Suomellekin, Kotro sanoo.