Suomi nousee osaamisella, katsoo kestävää kasvua pohtinut työryhmä – ministeri Lintilän mukaan innovaatioihin on panostettava nyt tosissaan
Suomen talouden ongelmat eivät liity ensisijaisesti koronataantumaan, vaan heikon talouskasvun jatkumiseen. Näin asian näkee kestävän kasvun edellytyksiä pohtinut työryhmä.
Kokeneen eturivin yritysjohtajan Pekka Ala-Pietilän johdolla viime kesästä lähtien istunut työryhmä pitää 2 prosentin keskimääräistä talouskasvua vuoteen 2030 asti realistisena, joskin vaativana tavoitteena.
Työryhmän näkemyksen mukaan parempi kasvu edellyttää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) selvää lisäämistä, rahoituksen kohdennusta avainekosysteemeihin, osaajapulan voittamista ja ”osaavan pääoman” lisäämistä.
– Onnistuminen edellyttää kuitenkin kunnianhimoista tavoitteenasettelua, tavoitteita vastaavia toimia yli hallituskausien sekä päämäärätietoista toimeenpanoa, Ala-Pietilä selvitti raportin luovutustilaisuudessa.
Suomen tavoittelema tutkimus- ja kehitysmenojen nosto neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä on työryhmän mukaan mahdollista, jos julkisen sektorin T&K -rahoitus suhteessa BKT:hen saadaan nostettua 1,2 prosenttiin.
– Mielestämme tämä on oikea kunnianhimon taso, se antaa mahdollisuuden kaventaa tuottavuuskuilua verrokkimaihin nähden, työryhmä katsoo.
Panostukset on pystyttävä myös käyttämään tehokkaasti. Rahoitus on suunnattava työryhmän mukaan ekosysteemeihin, joissa on vahvaa osaamista edustavia tahoja: yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja.
Työryhmä pitää tärkeänä myös osaajien hankkimista sekä kotimaasta että maailmalta. Suomessa on osaajavajetta erityisesti vaativimmissa innovaatio- ja TKI-panostuksia edellyttävissä tehtävissä.
Ala-Pietilän työryhmän mukaan korkeakoulutusta on laajennettava ja yritystoiminnan osaamistarpeita on kartoitettava nykyistä paremmin. Erityishuomiota tarvitaan ulkomailta saatavan osaavan työvoiman houkuttelemiseen ja osaajien paluumuuttoon.
Maahanmuuttoprosessia täytyy työryhmän mielestä yksinkertaistaa olennaisesti. Työryhmä esittää jonkinlaisen pysyvän työvoiman Work in Finland -organisaation, perustamista TEM:in alaisuuteen ulkomaisten osaajien värväämisen tueksi.
Innovaatioiden skaalautuminen uudeksi korkean arvonlisän tuotannoksi vaatii työryhmän mukaan huomattavaa riskinottoa.
– Tähän tarvitaan sijoittajia, joilla on itsellään vahvaa liiketoimintaosaamista. Suomen ongelma on se, että tällaista osaavaa pääomaa on vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, työryhmä huomauttaa.
Työryhmän mukaan kotimaisen pääoman ohella tarvitaan ulkomaista riskipääomaa, eli Suomeen on tärkeä houkutella lisää ulkomaisia rahastosijoittajia.
Raportin vastaanottaneen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan työryhmän esiin nostama panostus innovaatiotoimintaan on nyt viimein otettava tosissaan.
Lintilän mukaan tutkimus- ja kehitysmenojen nosto neljään prosenttiin vaatii pitkäjänteistä sitoutumista.
Ministerin mukaan kotimaisen omistajuuden lisäksi tarvitaan määrätietoista kansainvälisten investointien houkuttelua. Molemmat tarvitsevat tueksensa toimivat rahoituksen prosessit ja ennakoitavan sääntelyn, Lintilä muistuttaa.
Lintilän mukaan korona on vahvistanut meneillään olevia muutostrendejä. Esimerkiksi digitaalisuuden merkitys korostuu entisestään, samoin Suomen vakaan ja kestävän toimintaympäristön.
Ala-Pietilä totesi raporttia esitellessään, että korona-aikana talous on toki supistunut ja työttömyys noussut, monet yritykset ovat kärsineet ja julkisen talouden tasapaino on heikentynyt. Tuotannon menetykset ja työttömyys ovat kuitenkin jääneet viime keväänä arvioitua vähäisemmiksi.
– Näyttää siltä, että taloutemme arvokkaimmat osat eivät ole vaarassa romahtaa tavalla, jota pidettiin riskinä keväällä 2020.
Nyt julkaistu raportti pohjautuu ajattelulle, joka ulottuu vuoteen 2030 ja sen yli. Toimenpide-ehdotukset on kohdistettu nykyisen hallituksen toimikauden aikana toteutettaviksi päätöksiksi ja toimiksi.