Suomessa repesi riemu, kun norjalaiset kerrankin hävisivät – Siitä alkoi legendaarinen suomalainen urheilutapahtuma
Kaikki alkoi siitä, kun norjalaiset kerrankin hävisivät. Ja vieläpä Holmenkollenilla Oslossa.
Kuuluisalla Holmenkollenilla oli järjestetty maastohiihtokisoja jo vuodesta 1900 lähtien. Ulkomaalaiset pääsivät mukaan 1903, mutta aina vain voiton veivät norjalaiset.
Talvella 1922 norjalaisten taika kuitenkin murtui. Suomalainen Anton Collin hiihti voittoon kuninkuusmatkalla 50 kilometrin kilpailussa. Menestystä täydensi Suomen Tapani Niku, joka tuli toiseksi.
Se oli iso tapaus. Mahtipontisimpien tarinoiden mukaan Norjassa olisi vedetty lippuja puolitankoon, niin katkeralta tappio vuonomaassa tuntui. Tarinan todenperäisyydestä ei ole tietoa.
Suomessa oltiin riemuissaan. Hiihtomenestys synnytti intoa varsinkin lajipiireissä, mutta myös laajemmin.
Tunnettu urheiluvaikuttaja Lauri ”Tahko” Pihkala kirjoitti innostuksen huumassa Suomen Urheilulehteen artikkelin, jossa hän ehdotti Holmenkollenin kaltaisten kisojen järjestämistä myös Suomessa.
Sopiva paikka voisi Pihkalan mukaan olla Lahti, joka sopi hiihtokisoille paitsi sijaintinsa myös maastonsa vuoksi. Idea sai kannatusta. Lahteen perustettiin hiihtoseura, kisapaikaksi valikoitui Salpausselän alue. Mäkihyppytorninkin rakentaminen laitettiin vireille.
Ensimmäiset Salpausselän kisat pidettiin jo alle vuoden päästä 3.–4. helmikuuta 1923. Ensimmäisistä kisoista on kulunut nyt tasan 100 vuotta.
Ja kuin pisteenä iin päälle ensimmäisen Salpausselällä kisatun kisan voiton vei Anton Collin – sama mies, jonka Kollenin voitosta koko Salpausselän mittelöt olivat saaneet alkunsa.
Lahdessa hiihdetty ensimmäinen kisa tosin oli pituudeltaan 10 kilometriä. Eikä ensimmäisiin kisoihin osallistunut muita kuin suomalaisia.
Seuraavana päivänä hiihdetyn 50 kilometrin kisan voiton vei Tapani Niku – hänkin Kollenin kakkoseksi tullut.
Ensimmäisissä kisoissa miteltiin myös mäkihypyssä ja yhdistetyssä.
Siitä lähtien ”Salppurin” kisat ovat olleet legendaarinen osa suomalaista urheiluelämää. Kisat on järjestetty sadan vuoden aikana lähestulkoon joka vuosi. Vain vuosien 1930, 1940 ja 1942 kisat ovat jääneet väliin.
Salpausselän kisat ovatkin Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti järjestetty urheilutapahtuma.
Ulkomaalaiset kilpailijat tulivat Salpausselälle mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1926. Tuolloin kisoja kutsuttiin niin sanotuiksi kongressikilpailuiksi. Myöhemmin vuoden 1926 hiihdot ovat saaneet maailmanmestaruuskilpailujen arvon.
Sen jälkeen Lahti on toiminut MM-näyttämönä myös vuosina 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017. Muina vuosina siellä on järjestetty maailmancupin kisoja.
Naiset hiihtivät ensimmäisen kerran kilpaa Salppurin kisoissa vuonna 1927. Tuolloin kansallisen 5 kilometrin kisan voiton vei Miina Huttunen.
Salpausselän kisat on tyypillisesti pidetty arvokilpailujen jälkeisenä viikonloppuna, helmi-maaliskuun taitteessa.
100-vuotisjuhlakisat joudutaan kuitenkin kansainvälisten televisiointiaikataulujen vuoksi järjestämään hieman tavanomaista myöhemmin.
Vuoden 2023 Salpausselän kisat mitellään maaliskuun lopulla 24.–26.3. Tyypillisten maastohiihdon, yhdistetyn ja miesten mäkihypyn lisäksi Salpausselällä kisataan tänä vuonna myös naisten mäkihypyssä.
