Suomen Yrittäjät: Työministeri Marttisen kompromissi vesittää hallituksen esitystä määräaikaisuuksista
Suomen Yrittäjät sanoo, että työministeri Matias Marttisen (kok.) keskiviikkona esittämät muutokset määräaikaisuuksia koskevaan lakiesitykseen vesittävät sen tavoitetta madaltaa työllistämisen kynnystä. Lisäksi esitetyt muutokset rajoittavat Suomen Yrittäjien mukaan yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä.
Asiasta kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen‑Sandberg tiedotusvälineille lähetetyssä kannanotossa.
Työministeri Marttinen kertoi aiemmin eduskunnassa, että hallituksen lakiesitystä määräaikaisuuksista voitaisiin muuttaa siten, että jatkossa työntekijän kanssa voitaisiin solmia vain yksi enintään vuoden mittainen määräaikaisuus ilman perustetta.
Nykyisessä lakiesityksessä määräaikaisuuksia saisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään kolme, mutta ne eivät saisi kestää yhteensä yhtä vuotta enempää.
Marttisen tarkoituksena on vastata lakiesityksen saamaan kritiikkiin määräaikaisuuksien ketjuttamisesta.
– Tämä mielestäni selkeyttää tätä lainsäädännön kokonaiskuvaa ja vastaavasti ylläpitää mahdollisuutta tarjota nuorille uusia työpaikkoja ja poluttaa heitä työelämään, Marttinen sanoi toimittajille keskiviikkona eduskunnassa.
Marttinen kertoi tiistai-iltana Ylen A-studiossa, että hän on valmis tekemään lakiesitykseen muutoksia. Hallituksen esitys on saanut runsaasti kritiikkiä määräaikaisuuksien ketjuttamisen lisäksi muun muassa siitä, että sillä on todettu voivan olla vaikutuksia esimerkiksi raskaus- ja perhevapaasyrjintään.
Kaikkien hallituspuolueiden naisjärjestöt ovat vastustaneet esitystä, sillä niiden mukaan uudistus lisäisi naisten syrjintää työelämässä.
Korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akavan erityisasiantuntija Arttu Piri kertoi aiemmin keskiviikkona STT:lle, että esitetty lakimuutos saattaisi johtaa laskennallisesti kaikkiaan noin 20 000:n iältään 24–39-vuotiaan naisen työsuhteen muuttumiseen perusteettomaksi määräaikaisuudeksi.
Tämä on selvästi enemmän kuin hallituksen esityksessä esitetty arvio. Sen mukaan lakimuutos koskisi vain joitain tuhansia 25–34-vuotiaita naisia, ”jotka työskentelisivät ilman perusteltua syytä solmitussa määräaikaisessa työsuhteessa”.
Piri on ottanut arvioonsa mukaan hallituksen lakiesityksestä poiketen myös 35–39-vuotiaat naiset, sillä yli viidennes lapsista syntyy tämän ikäisille. Lakiesityksessä katsotaan ”perheenperustamisikäisiksi” 25–34-vuotiaat naiset.
Marttinen vastasi STT:lle lyhyesti ennen täysistuntoon poistumista, ettei ole ehtinyt vielä tutustua Akavan arvioon, mutta kertoi perehtyvänsä niihin. Hän kuitenkin korosti, että työ- ja elinkeinoministeriön arvio asiasta on tehty virkavastuulla.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kertoi STT:lle, että monet työnantajat ajattelevat valitettavasti edelleen niin, että tietynikäiset naiset ovat eräänlainen ”vauvariski”.
– Se näkyy jo nyt niin, että määräaikaisuudet korostuvat perheenperustamisikäisillä naisilla, hän sanoi.
Hallitus pyrkii lakimuutoksella siihen, että määräaikainen työsopimus voitaisiin sopia enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Tavoitteena on parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä.
Akava, SAK ja STTK ovat vedonneet hallitukseen, jotta se keskeyttäisi lakiesityksen käsittelyn. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä lakiesitys pitää palauttaa uuteen valmisteluun.
Akavan Löfgrenin mielestä määräaikaisuuksien ketjuttamiskiellon lisäksi olisi tärkeää, että lakimuutos rajattaisiin koskemaan vain pieniä yrityksiä.
Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta lähetti viime viikolla lakiesityksen takaisin perustuslakivaliokuntaan kuultuaan valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta.