Tanska ja USA pääsivät sopuun Grönlannista – "Näen tämän näyttävänä tappiona Trumpille"
Grönlanti ja Tanska ovat saamassa Yhdysvaltojen kanssa aikaan sopimuksen, jonka on määrä vahvistaa osapuolten turvallisuutta.
Asiasta kerrottiin myöhään perjantaina lausunnossa, jonka mukaan sopimus allekirjoitettaneen ensi viikolla YK:n yleiskokouksen yhteydessä.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että osapuolten välille on syntymässä hyvä sopimus.
– Sopimus vahvistaa yhteistä turvallisuuttamme arktisella alueella ja Pohjois-Atlantilla ja on siten hyödyllinen myös Natolle ja Euroopalle, Frederiksen sanoi lausunnossa.
Hänen mukaansa sopimus myös kunnioittaa Tanskan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sekä grönlantilaisten itsemääräämisoikeutta.
Grönlannin pääministerin Jens-Frederik Nielsenin mukaan sopimus huomioi Grönlannin edut ja aseman kansainvälisessä yhteistyössä.
– Se on meidän kaikkien edun mukaista, hän lisää.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi Truth Social -viestipalvelussaan perjantaina Yhdysvaltojen sopineen Tanskan ja Grönlannin kanssa, että Yhdysvallat vastaa jatkossa Grönlannin turvallisuudesta.
– Sopimus antaa Yhdysvalloille pysyvän määräysvallan Grönlannin turvallisuuteen sekä kaikkiin muihin tarpeisiin liittyvissä asioissa ja ratkaisee täysin kaikki lukuisat huolenaiheemme. Tästä ei aiheudu Yhdysvalloille mitään kustannuksia, Trump sanoi päivityksessään.
Trumpin mukaan Yhdysvalloilla olisi sopimuksen myötä täydet valtuudet toimia Grönlannissa tarvittavalla tavalla Grönlannin ja Yhdysvaltojen turvallisuuden takaamiseksi.
– Kyseessä on ikuinen sopimus – sillä ei ole päättymispäivää, Trump lisäsi.
Trumpin mukaan Yhdysvaltojen vastustajat eivät voisi myöskään perustaa tukikohtia Grönlantiin, lähettää alueelle joukkoja tai tehdä siellä arkaluonteisia investointeja ilman Yhdysvaltain lupaa.
Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamies kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että Trumpin mainitsemat kiellot koskisivat Kiinaa ja Venäjää. Yhdysvalloille sopimus sen sijaan tarjoaisi virkamiehen mukaan muun muassa oikeudet tukikohtien perustamiseen sekä ilmatilan käyttöön.
Palattuaan Valkoiseen taloon vuoden 2025 tammikuussa Trump on toistuvasti korostanut, että Yhdysvaltojen olisi hallittava Grönlantia strategisista syistä.
Kiistan ollessa kiivaimmillaan Trump ei sulkenut pois voimankäyttöä noin 57 000 asukkaan Grönlannin haltuun ottamiseksi, mikä herätti huolta EU:ssa ja sotilasliitto Natossa.
Sittemmin jännitteet ovat hieman laantuneet, ja kuluvan vuoden tammikuussa pidetyssä Davosin talousfoorumissa Trump solmi tiettävästi sopimuksen Grönlannin tulevaisuudesta Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa.
Sopimuksen yksityiskohdat ovat jääneet epämääräisiksi, mutta ilmeisenä pyrkimyksenä lepyttää Trumpia Nato käynnisti helmikuussa uuden operaation arktisen alueen turvallisuuden vahvistamiseksi.
Trump ei perjantaina kertonut tuoreeltaan yksityiskohtia siitä, miten uusi sopimus käytännössä toimisi. Epäselvää on myös, liittyykö se jotenkin Rutten kanssa tehtyyn vai eroaako sopimus tästä merkittävästi.
Useat tiedotusvälineet ovat raportoineet, että Yhdysvallat haluaa perustaa kolme uutta sotilastukikohtaa Grönlannin eteläosaan.
Näkemykset siitä kuka ”voittaa” sopimuksessa ovat eriäviä, kerrotaan tanskalaismedioissa uutistoimisto TT:n mukaan.
Tanskalaiselle TV2:lle puhunut asiantuntija sanoo sopimuksen olevan kaukana Trumpin tavoitteesta tehdä Grönlannista yhdysvaltalainen.
Vuoden 1951 puolustussopimus, jota päivitettiin vuonna 2004, sallii jo nyt Yhdysvalloille joukkojen sijoittamisen ja sotilaskohteiden rakentamisen saarelle, kunhan asiasta ilmoitetaan etukäteen Tanskalle ja Grönlannille.
– Vaikka hän itse toitottaa tästä voittona, näen tämän näyttävänä tappiona Donald Trumpille, sanoi Yhdysvaltojen politiikan asiantuntija Torsten Jansen TV2:lle.