Suomen bruttokansantuotteen kasvu oli voimakkaampaa kuin euroalueen
Kausitasoitettu bruttokansantuote (bkt) kasvoi ennakkotietojen mukaan huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, Tilastokeskus kertoo.
Suomen bruttokansantuote kasvoi myös tammi-maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt kasvoi 0,5 prosenttia heinä-syyskuusta.
Työpäiväkorjatun sarjan mukaan vuoden toisen neljänneksen bruttokansantuote oli 2,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla.
Työllisten määrän ennakoidaan vähentyneen työpäiväkorjattuna reilun prosentin vuodentakaisesta. Tehtyjen työtuntien määrän ennakoidaan vähentyneen vuodentakaisesta 1,4 prosenttia.
Tuoreet luvut saivat innostuneen vastaanoton myös viestipalvelu X:ssä.
– Suomen talous näyttäisi siirtyneen rampilta kiihdytyskaistalle, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala kommentoi.
– Hurmoksellisia uutisia Suomen taloudesta! Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen kirjoittaa.
Swedbankin pääekonomistin Timo Hirvosen mukaan bkt kasvaa ennustettua nopeammin ja talouskasvu voi hyvin olla 2 prosenttia tänä vuonna.
– Nyt alkaa näyttää aika helkkarin hyvältä! Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi ennakkotietoja.
OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen muistuttaa, että nyt julkaistu 0,9 prosentin kasvu on vasta ennakkoluku, joka saattaa vielä muuttua, eikä bkt:n kasvun taustatekijöitä ole vielä julkaistu.
– Mitä tiedetään jo alkuvuoden perusteella on, että jos viime vuonna hieman vajaan prosentin talouskasvu oli viennin varassa, tämän vuoden aikana kasvu on levinnyt kotimarkkinoille, Heiskanen sanoi STT:lle.
Indikaattorit viittaavat hänen mukaansa siihen, että investointikysyntä on ollut vahvaa ja kulutuskin kasvanut jonkin verran, joskin työmarkkinat ovat edelleen vaisut ja kuluttajien luottamus ei ole kovin korkea.
– Kotitaloudet ovat olleet varovaisella ja säästäväisellä kannalla, joten enemmän kasvu painottuu tällä erää vientiin ja osaan investoinneista.
Hänen mukaansa talouskasvun vahvistuminen tyypillisesti näkyy ensin viennissä ja osassa investointeja ja heijastuu sieltä vähitellen kulutukseen. Työmarkkinat elpyvät vasta myöhemmin. Nyt ollaan suhdannenousun alussa.
Loppuvuoden osalta talous voi kehittyä suuntaan tai toiseen. Jos Lähi-idän tilanne rauhoittuu, inflaatiopaineet vaimenevat ja korot kenties jopa laskevat, edellytyksiä on Heiskasen mukaan vahvaankin elpymiseen.
Kuluttajien luottamus voi parantua ja työmarkkinat kohentua ja tätä kautta kulutuskin vahvistuisi.
Heikommassa skenaariossa Lähi-idän tilanne säilyy kriittisenä, inflaatiopaineita on, korot pyrkivät nousemaan ja luottamus on heikkoa. Tällöin talouskasvu voi jäädä heikommaksi kuin se alkuvuonna on ollut.
– Hyvin paljon on kiinni geopolitiikasta ja siitä, mihin suuntaan siellä puntari kääntyy.
Jos talous kehittyy kohtalaisesti, koko vuoden talouskasvu voi Heiskasen mukaan hyvin olla lähempänä paria prosenttia. Eri pankit ovat aiemmin arvioineet Suomen talouden kasvavan noin prosentin verran.
Suomen bruttokansantuotteen kasvu ylitti euroalueen bkt:n kasvun.
Eurostatin ennakkotietojen mukaan euroalueen bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja prosentin viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
EU:ssa bkt kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Niistä EU:n jäsenvaltioista, joista tämän vuoden toisen neljänneksen tiedot ovat saatavilla, talous kasvoi nopeimmin Irlannissa.
Bruttokansantuote kasvoi 3,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Liettuassa bkt:n kasvu oli 1,7 prosenttia, Ruotsissa 1,4.
Juttu ja otsikko päivitetty kauttaaltaan 30.7.2026 kello 14:05.