Suomen huoltovarmuusjärjestelmä täytyy päivittää, keskusta vaatii ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksessaan – "Tässä kohdattiin jo haaste pandemian aikana"
Suomen huoltovarmuusjärjestelmä täytyy päivittää strategisella ja kokonaisvaltaisella linjauksella, jossa määritellään selkeästi Huoltovarmuuskeskuksen, ministeriöiden, viranomaisten ja sidosryhmien roolit sekä vastuut, keskusta linjaa.
Kansallisen varautumisen tason nostaminen on erittäin tärkeää, keskusta korostaa tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessaan.
Linjapaperin mukaan huoltovarmuuden tulee olla kunnossa veden, energian, ruuan, lääkkeiden ja suojavarusteiden osalta, ja tuotteiden riittävästä varmuusvarastoinnista on huolehdittava.
Keskustan puoluehallituksessa hyväksyttyä linjausta esiteltiin puolueen K-studion Facebook-lähetyksessä keskiviikkoiltana.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola korostaa huoltovarmuuden merkitystä turvallisuudelle.
– Tässä kohdattiin jo haaste pandemian aikana, kun suojavarusteet loppuivat.
– Huoltovarmuuteen liittyy keskeisesti se, että meillä on riittävästi omaa, kotimaista tuotantoa, puhutaan sitten puolustusteollisuudesta, suojavälineistä, ruuantuotannosta tai energiasta. Niitä ei nosteta nopeasti pystyyn sitten, kun kriisi on päällä, Savola totesi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) pitää huoltovarmuutta tärkeänä teemana ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksissa.
– Meillä on tällä hetkellä pandemiakriisi edelleen päällä. Jossain kohti siitä päästään yli, mutta olen jokseenkin varma, että jossain kohtaa meille koittaa jokin toinen kriisi, pandemia, luonnonkatastrofi tai jotain muuta. Sotilaallista kriisiäkään emme voi täydellisesti sulkea pois, Kaikkonen sanoi K-studiossa.
Huoltovarmuuskysymykset on puolustusministerin mukaan syytä pohtia eri kanteilta.
– Sellaiset perusasiat kuin että meillä on riittävästi omaa energiantuotantoa ja ruuantuotantoa, ne ovat kaksi melkoista henkivakuutusta erilaisiin kriisiaikoihin, hän sanoo.
Linjapaperissa keskusta haluaa varmistaa, että ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen liittyvät kylvösiemenjalostus ja -tuotanto sekä kemianteollisuus kasvattavat kotimaista omistustaan sekä osaamistaan.
Keskustan mielestä myös Euroopan unionille tulee rakentaa oma huoltovarmuusjärjestelmä.
Koronan aikana nähtiin, että jokainen maa huolehti ensisijaisesti omista kansalaisistaan, Savola sanoo.
– Meillä on huoltovarmuusjärjestelmät jäsenvaltioiden omina järjestelminä. Tämä on kiistatta asia, jota pitää EU-tasolla kehittää.
– Natolla on olemassa tietynlainen huoltovarmuusjärjestelmä sotilaallisen puolen näkökulmasta, se tietysti tuo Eurooppaan turvallisuutta siltä osin ja Suomi kumppanimaana joltain osin siitä pystyy hyötymään. Mutta siiviilikriiseihin, pandemioihin, luonnonkatastrofeihin ja vastaaviin EU:ta pitää kehittää, Savola sanoo.
Puolustusministeri Kaikkosen mielestä on tärkeää, että asia nostetaan esille keskustan linjauksissa.
– Tätä kannattaa painaa päälle niin kauan, että tässä päästään eteenpäin.
– EU ei aivan kädetön toki ole. Rokotteiden yhteishankinnat olivat EU-operaatio, ja olen aika varma, että sillä tavalla saatiin rokotteet saatiin nopeammin ympäri Eurooppa kuin niin, että jokainen jäsenmaa olisi yrittänyt niitä itse hankkia. Ainakin me pienemmät jäsenmaat olisimme voineet jäädä siinä vähän jalkoihin. Se EU:n kunniaksi mainittakoon, vaikka tässä on parantamisen varaa, Kaikkonen toteaa.
Keskusta ei kannata Suomen sotilaallista liittoutumista, mutta haluaa että Suomi pitää auki mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.
– Mikäli liittoutuminen tulisi ajankohtaiseksi, sillä olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä, puolue linjaa.
Mikko Savola sanoo, että Suomen turvallisuutta tulee kehittää verkostoituneen puolustusmallin kautta.
– Olemme sotilasliittoon kuulumaton maa ja huolehdimme itse omasta puolustuksestamme, joten meillä täytyy olla myös verkostoja ympärillämme. Tähän tietysti kytkeytyy vahvasti EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, Ruotsi-yhteistyö, Pohjoismainen yhteistyö sekä kahdenväliset ja monenväliset yhteistyösopimukset, joita Suomella on useita – sekä Nato-kumppanuus, jota olemme jo 1990-luvun puolivälistä saakka kehittäneet.
Sotilaallista puolustuskykyä täytyy keskustan mukaan kehittää siten, että Suomi kykenee vastaamaan sotilaallisiin uhkiin ja puolustamaan koko maata.
Hävittäjähankintapäätöksen jälkeen tulee keskustan mukaan huolehtia siitä, että ase- ja huoltojärjestelmän asianmukainen taso saavutetaan, sekä maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalihankintojen ajantasaisuus varmistetaan.
Keskustan mukaan on perusteltua, että yleisen asevelvollisuuden lisäksi luodaan lainsäädännöllisesti kaikkia koskeva kansalaispalvelusvelvollisuus.
Kansalaispalvelukseen osallistuvat koulutettaisiin esimerkiksi vaativiin ensiaputehtäviin, palokuntatoimintaan, öljyntorjuntaan, myrskyvahinkojen korjaamiseen, ruokahuoltoon, kadonneiden etsintään, meripelastukseen ja väestön hallintaan.
– Puolustusvoimien kutsunnat tulee ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa, myös nuoria naisia, ohjelmassa linjataan.
Mikko Savola toteaa, että asevelvollisuuden kehittämistä pohtineen komitean loppuraportissa oli samanlaisia elementtejä, kuten kutsunnat kaikille.
– Mutta pidemmällä tähtäimellä koko ikäluokkaa koskeva kansalaispalvelusvelvollisuus voisi pitää sisällään tehtäviä, jotka edesauttavat kokonaisturvallisuutta Suomessa.
Keskustan mukaan Suomi tarvitsee vähintään 280 000 henkilön kertausharjoitetun reservin.
– Kertausharjoitusten vuosittaista määrää tulee kasvattaa vähintään 10 prosenttiin sijoitetuista reserviläisistä.
Keskusta vaatii, että reserviläisten omaehtoinen harjoittelu on turvattava kattavalla ampumarataverkostolla.
– Metsästysharrastus tukee suomalaista kokonaisturvallisuutta. Aselainsäädännön byrokratiaa ei pidä kiristää, ohjelmassa sanotaan.
Keskustan mukaan Suomen täytyy vahvistaa kykyä vastata kyber- ja hybridiuhkiin.
– Puolustusvoimilla on oltava kaikissa olosuhteissa kyky vastata Suomen sotilaallisesta kyberpuolustuksesta osana kansallista kyberturvallisuutta. Suomen kyberturvallisuutta on kehitettävä kokonaisvaltaisesti ja strategisesti tiiviissä viranomaisyhteistyössä siten, että kybertoiminnassa on poikkihallinnollisesti ajantasainen, yhtenäinen ja selkeä tilannekuva sekä johdettu toimintalinja.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaus on osa keskustan eduskuntavaaliohjelman tavoitteita.
Kaikkosen mukaan keskustan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset elävät hyvin ajassa ja katsovat myös tulevaan.
– Tällä linjauksella pärjää hyvän aikaa eteenpäin. Näkisin niin, että kun seuraavat eduskuntavaalit ovat, tästä muodostuu pohja myös näihin keskusteluihin ja neuvotteluihin myöskin tulevasta hallitusohjelmasta.
Kaikkosen mielestä linjaperi osoittaa, että keskusta kykenee pitämään huolta Suomen turvallisuudesta.
– Ei sitä kuitenkaan valitettavasti voi tämän päivän Euroopassa täysin itsestäänselvänä pitää, että täällä saa kaikki rauhassa elää. Meillä on tälläkin hetkellä erilaisia kyteviä pesäkkeitä Euroopassa, Valko-Venäjän rajoilla, Ukrainassa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa.
