Rehniltä huojentava viesti velallisille: Koronlaskut voisivat alkaa kesäkuussa

Euroalueen korot voivat kääntyä laskuun kesällä, jos inflaatio hidastuu ennakoidusti, arvioi Suomen Pankki tuoreessa katsauksessaan.

– Tulemme oman arvioni mukaan käynnistämään koronlaskut kesäkuussa, ellei tule takapakkia varsinkin geopolitiikan suunnalta, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Suomen Pankin pääjohtajana Rehn istuu EKP:n neuvostossa, joka tekee päätökset euroalueen rahapolitiikasta.

EKP:n seuraava rahapoliittinen kokous on kesäkuun alussa. EKP:n neuvosto päättää tuolloin ohjauskorkojen suuruudesta.

Päätökset heijastuvat viitekorkoihin, kuten euriboreihin. Suomessa esimerkiksi asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor.

Tällä haavaa euroalueen inflaatio on hidastumassa kohti Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitetta. Euroalueen inflaatio eli yleinen hintatason nousu oli maaliskuussa 2,4 prosenttia.

Suomen Pankin arvion mukaan inflaatiokehityksen suurimmat riskit liittyvät geopolitiikkaan: Ukrainan tilanteeseen ja Lähi-idän konfliktin mahdolliseen laajentumiseen.

Jännitteet voivat esimerkiksi kääntää laskeneet energian hinnat uudelleen nousuun. Inflaatio on hidastunut vuoden 2022 lopun huippulukemista paitsi kiristyneen rahapolitiikan, myös laskeneiden energian hintojen vuoksi.

Huhtikuun kokouksessaan EKP päätti pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Esimerkiksi tarkkaan seurattu EKP:n talletuskorko pysyy näin ollen neljässä prosentissa ainakin kesäkuuhun saakka.

Kesäkuussa EKP saa päivitetyn arvion inflaation tulevasta kehityksestä ja rahapolitiikan välittymisestä.

– Jos arvio vahvistaa luottamustamme siitä, että inflaatio on vakautumassa tavoitteeseen, voimme ryhtyä keventämään rahapolitiikan viritystä ja laskemaan korkoja, Rehn sanoo Suomen Pankin tiedotteessa.

Suomen Pankin mukaan euroalueen talouskasvu on ollut pysähdyksissä vuoden 2022 loppupuolelta saakka. Heikkoa kehitystä selittää nimenomaan kiihtynyt inflaatio ja sen aiheuttama reaalitulojen lasku.

Lisäksi inflaation hillitsemiseksi nostetut korot ovat hidastaneet myös talouskasvua. Euroalueen investoinnit ja kulutus ovat supistuneet ylipäätään lisääntyneen epävarmuuden myötä, Suomen Pankki arvioi.

Pankin mukaan euroalueen talouskasvun ennakoidaan käynnistyvän loppuvuodesta pitkälti yksityisen kulutuksen vetämänä.

Arvioon sisältyvät kuitenkin samat geopoliittiset riskit kuin inflaatiokehitykseen, minkä vuoksi kasvun nytkähtäminen käyntiin saattaa myös viivästyä.

Viime vuosien alavireisestä talouskasvusta huolimatta euroalueen työttömyys on Suomen Pankin mukaan alhaisinta koko euroaikana. Työttömyysaste oli helmikuussa 6,5 prosenttia.

Euroalueella oli viime vuoden lopussa noin viisi miljoonaa 15–64-vuotiasta työllistä enemmän kuin vuoden 2019 lopussa.

Suomen Pankin mukaan euroalue kaipaakin piristysruisketta erityisesti tuottavuuteen. Tuottavuus vaikuttaa myös keskipitkän aikavälin inflaatioon ja reaalikoron tasoon, pankki sanoo.

Lääkkeenä tuottavuuden parantamiseksi pankki esittää panostamista ”inhimilliseen pääomaan” eli osaavaan työvoimaan. Rehnin mukaan tämä vaatii investointeja tukevaa pitkäjänteistä talouspolitiikkaa.