Suomen päästökehityksessä nähtiin viime vuonna positiivisia pilkahduksia

Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt vähenivät viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna, selviää hallituksen torstaina hyväksymästä ilmastovuosikertomuksesta. Nettopäästöillä tarkoitetaan päästöjä ja niitä sitovien nielujen erotusta.

Päästöt vähenivät viime vuonna kaikilla sektoreilla. Pientä positiivista kehitystä on tapahtunut erityisesti maankäyttösektorilla, jossa nettopäästöt laskivat edellisvuodesta kolme prosenttia. Sektori on kuitenkin yhä merkittävä nettopäästölähde.

Maankäyttösektori on ollut nettopäästölähde vuodesta 2018 lähtien, mikä on johtunut muun muassa hakkuumäärien kasvusta ja maaperäpäästöjen kasvusta. Päästöjen laskuun viime vuonna vaikutti esimerkiksi viljelysmaiden päästöjen väheneminen.

Ympäristöministeri Sari Multalan (kok.) mukaan Suomi on menossa myönteiseen suuntaan, mutta tekemistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on yhä. Keskiviikkona järjestetyssä mediatilaisuudessa Multala nosti myös esille muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen vaikutukset ilmastotoimiin maailmalla.

– Hormuzinsalmen tilanne osoittaa sen, kuinka haavoittuvaisia olemme jos nojaamme fossiilisiin polttoaineisiin, jotka tulevat ulkomailta, hän sanoi.

Suomen energiantuotanto näyttää kuitenkin positiiviselta. Kivihiilen käytöstä luovuttiin viime vuonna, ja turpeen, öljyn ja maakaasun kulutus väheni.

Taakanjakosektorilla päästöt vähenivät vuodessa viisi prosenttia. Sektori oli ainut, jossa päästöt ylittivät viime vuonna Suomelle asetetun kiintiön. Taakanjakosektoriin luetaan mukaan esimerkiksi kotimaan liikenne lentoliikennettä lukuun ottamatta.

Ylityksestä huolimatta raportissa arvioidaan, että Suomi voi nykyarvion mukaan täyttää vuosia 2021–2030 koskevan EU-velvoitteen sektorilla.

Päästökauppasektorilla päästöt vähenivät 11 prosenttia edellisvuodesta. Sektoriin luetaan mukaan muun muassa suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan sisäinen lentoliikenne ja meriliikenne.

Nykyisen skenaarion mukaan vuosien 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet jäävät saavuttamatta.

Ilmastolain mukaan tavoitteena on 60 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä, 80 prosentin vähennys vuoteen 2040 mennessä ja vähintään 90 prosentin vähennys vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Lisäksi ilmastolakiin on kirjattu tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa sitä, että nettopäästöjen tulee silloin olla nolla. Myöskään hiilineutraaliustavoite ei ole täyttymässä asetettuun vuositavoitteeseen mennessä.

Hallitus antaa raportin eduskunnalle vuosittain. Nyt kertomuksessa on käytetty vuoden 2024 lopullisia päästötietoja ja vuoden 2025 pikaennakkotietoja.