Suomen ongelma ei ole pääomaköyhyys vaan osaamisköyhyys, asiantuntija linjaa

Pääomaköyhyyden sijaan Suomen ongelma on osaamisköyhyys, apulaisprofessori Julia Salmi Hankenilta terävöittää.

Salmi myöntää näkemyksen olevan kärjistetty, mutta perusteltu, kun katsoo verrokkimaita.

– Koulutusaste on nuoremmilla ikäluokilla jäänyt kansainvälisesti vertaillen jälkeen. Kun ikäluokat pienenevät, tarvitaan koulutusasteen nostoa.

Salmi puhui perjantaina eduskunnan pikkuparlamentissa järjestetyssä keskustan kasvupäivän paneelikeskustelussa. Työn teemalla järjestetty kasvupäivä pureutuu työhön, yrittäjyyteen ja työelämään.

Suomalaisessa osaamisessa on apulaisprofessorin mukaan rakenteellisia ongelmia. Osaamista hankitaan ikään kuin vanhaan maailmaan, mikä suosii perinteisiä ja vallitsevia yritysrakenteita.

– Heillä on osaavaa työvoimaa. Kysymys kuuluu, tuottaisiko tämä työvoima paremmin, jos se olisi muualla, Salmi pohtii.

– Tämä tarkoittaa ehkä yritystukien perkaamista, että saadaan pelikenttä reiluksi joukolle, joka vasta tulee pelikentälle.

Koulutus on helposti jäljessä uusien ja ennen kaikkea tulevien työelämän vaatimusten suhteen. Koulutuksen tarjoajan tulee apulaisprofessorin mukaan tiedostaa se, että se maailma, johon nyt koulutetaan, on aivan erilainen 10–15 vuoden päästä.

Oppimisessa myös yrityksillä on tärkeä rooli, jota koulutuksen tarjoaja ei voi antaa. Yritykset ovat kiinni tämän päivän työelämässä aivan eri tavalla kuin oppilaitokset.

Toisaalta työmarkkinatkin ovat Suomessa kankeita.

– Ne ovat meillä sellaiset, että erikoistutaan jollekin tietylle toimialalle ja tiettyihin työtehtäviin, eikä ehkä ole joustavuutta vaihtaa työtehtävästä toiseen, Salmi arvioi.