Suomen ja Ruotsin puolustusministerit: Yhteistoimintakykyä ei ole unohdettu myöskään poliittisella tasolla
Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat viime vuosina kasvattaneet operatiivisen tason yhteistoimintakykyä yhteisissä harjoituksissa.
Rovaniemellä Ilmavoimien Ruska 20 -pääsotaharjoitukseen tutustuneiden puolustusministereiden Antti Kaikkosen (kesk.) ja Peter Hultqvistin mukaan yhteistoiminnan tarpeita ei ole unohdettu myöskään poliittisella tasolla.
Kaikkosen mukaan myös päätöksentekoharjoitukset ovat olleet puolustusyhteistyössä esillä ja erilaisia skenaarioita käydään tulevaisuudessa varmasti läpi vielä entistäkin enemmän. Hänen mukaansa hyvä pohja tälle on toisen osapuolen tunteminen hyvin.
– Allekirjoittanut on toiminut ministerinä vajaan puolitoista vuotta ja tämä on nyt 19. kerta kun me tapaamme Peter Hultqvistin kanssa – että aika tiivistä se on ollut, ja pysynyt tiiviinä myös korona-aikana, Kaikkonen kuvaili.
Myös Hultqvist vakuutti yhteistyön sujuvan ”Antin” kanssa erinomaisen hyvin, ja muisteli tapaamisia Kaikkosen edeltäjän Jussi Niinistön (sin.) kanssa kertyneen kaikkiaan yli 50.
Hultqvistin mukaan poliittisen tason valmiudesta yhteistyöhön kertoo muun muassa se, että Ruotsissa hyväksyttiin juuri hiljattain laki, joka mahdollistaa nopeamman päätöksenteon avun antamisesta Suomeen tai sen vastaanottamisesta Suomesta.
– Tämä vahvistaa meidän olevan tietoisia siitä, että myös tätä puolta pitää (puolustusyhteistyössä) kehittää, Hultqvist sanoi.
Ruotsalaisministeri myös muistutti maiden puolustusministeriöiden ja pääesikuntien lähettäneen säännöllisesti henkilöstöään vaihtoon toisen maan vastaaviin hallintoelimiin.
Eli päätöksenteko avun vastaanottamisesta tai antamisesta sujuisi tarvittaessa nopeasti?
– Sitä me yritämme valmistella, Hultqvist vakuutti.
Ministereiden taustalle oli tuulisella Rovaniemen kentällä parkkeerattu suomalainen Hornet- ja ruotsalainen Gripen-hävittäjä. Viimeksi mainitun uudempi malli on ehdolla Hornetien seuraajaksi, mutta ministereiden mukaan HX-hanke ei ollut mukana keskusteluissa puolustusyhteistyöstä.
Ruotsin ja Suomen ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa pääsotaharjoituksiin jo usean vuoden ajan.
Ruska 20 -harjoitukseen osallistuu Ruotsista kahdeksan Saab Gripen -hävittäjää; neljä harjoitusvastustajan ja neljä puolustajan roolissa. Lisäksi mukana on valvonta- ja taistelunjohtokone Argus.
Ruotsalaiskoneiden päätukikohtia ovat Rovaniemi sekä Luulaja Ruotsissa.
Ruska 20 -harjoitusta johtavan eversti Juha-Pekka Keräsen mukaan pääsotaharjoituksen ohjelmasta ei ole tarvinnut koronaepidemian takia poiketa, eikä yhtään koronatapausta ole harjoitusjoukoissa havaittu.
– Vähän enemmän on ihmisiä kotiutettu tarkastuksissa pois täältä, jos on yhtään ollut hengitystieoireita, Keränen kertoi ja tarkensi määräksi noin 150.
Ruska 20 -harjoitukseen osallistuu yli 60 lentokonetta ja noin 4 800 henkilöä, joista yli puolet on reserviläisiä. Yksi heistä on reservin korpraali Sami Jauhojärvi, joka tunnetaan paremmin entisenä kilpahiihtäjänä ja olympiakultamitalistina.
Kyseessä oli Jauhojärven ensimmäinen kertausharjoitus sitten vuonna 2002 päättyneen varusmiespalveluksen.
– Mettässä on oltu. Muona on riittänyt eikä ole kylmäkhän tullut. Kamiinassa on klapia ollut, hyväntuulinen Jauhojärvi kertoi ja valitteli ainoastaan revontulien puuttumista öisin.
Vartiossa on silti ollut mukava istua täysikuun loistaessa kirkkaina öinä ja katsella tähtiä sekä taivaalla lentäviä satelliitteja.
– Näin perheenisänä voin sanoa, ettei nukkumisenkaan määrä ole poikennut normaalioloista, Jauhojärvi naureskeli.