Suomalaismepit eivät usko vallan vaihtumiseen Unkarissa – Mutta voisiko maa torjua Suomen Nato-jäsenyyden?
Suomalaiset europarlamentaarikot eivät usko vallan vaihtumiseen Unkarissa sunnuntaina käytävissä parlamenttivaaleissa.
Euroopan parlamentin pressikahveille perjantaiaamuna osallistuneet mepit arvioivat Viktor Orbánin ottavan jälleen vaalivoiton, vaikka oppositio näytti välillä jo virkistymisen merkkejä.
SDP:n Eero Heinäluoman mukaan Orbán on kyennyt vaalikamppailun edetessä vahvistamaan omaa ja puolueensa asemaa.
– Kyllähän tämä Unkarin tapaus vähän surulliselta näyttää.
Heinäluoman mukaan pahinta on, että Fideszin häikäilemätöntä propagandaa on rahoitettu valtion varoilla. Kun tiedonvälitys on siirretty aivan Venäjän tapaan asteittain joko hallituksen suoraan valvontaan, kansa saa hyvin yksipuolisen kuvan tilanteesta, eikä todellista moniarvoista tiedonvälitystä ole.
– Kun on nähty tämä Venäjä-kehitys, se kyllä pakottaa olemaan erittäin kova myös suhteessa sekä Unkariin että Puolaan. Me emme itsekään voi ajatella, että unionissa sallitaan samanlaiset kehityskulut, jotka olemme nähneet Venäjässä jo pidemmän aikaa.
Jotta unioni säilyttää oman uskottavuutensa, keskinäisen luottamuksen ja toimintakyvyn, sen on Heinäluoman mukaan pidettävä kiinni oikeusvaltioperiaatteesta, demokratiasta ja vapaasta tiedonvälityksestä.
– Tämä keskustelu on ilman muuta meidän edessämme Unkarin vaalien jälkeen, todella isoin kirjaimin. Ja onneksi parlamentissa on vahva enemmistö, joka haluaa, että Unkarin osalta tähän demokratia-asiaan vedetään nyt viiva.
Kokoomuksen Henna Virkkusen mukaan Orbánin valtaa on äärimmäisen vaikea horjuttaa läpikotaisen korruption ja kovan propagandan vuoksi.
– Toivotaan tietysti, että oppositio pystyisi yllättämään, mutta kyllähän se äärimmäisen vaikea tilanne on, kun on katsottu, miten tätä kampanjointiakin siellä toteutetaan.
Myöskään vihreiden Heidi Hautalan mielestä asetelma ei lupaa hyvää.
– Vähän aikaa sitten näytti vielä siltä, että Orbánin ja Putinin suhdetta olisi tarkasteltu myös kriittisemmin, ja se vaikuttaisi vaaleihin, mutta jää nähtäväksi nyt sitten sunnuntain jälkeen.
Putinin Venäjän kanssa veljeillyttä Unkaria on ounasteltu riskimaaksi Suomen mahdollisen Nato-hakemuksen käsittelyssä.
Virkkusen mukaan Unkarin käyttäytymistä ei voi varmasti ennustaa.
– Kyllä Nato-jäsenyys vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Ja Unkari on kulkenut tässä kaksilla housuilla aika monessa asiassa, ja Orbán haluaa pitää tätä erityislinkkiään sinne Kremliin myöskin auki.
Hautala pitää hyvänä, että Suomen valtiojohto nyt selvästi kartoittaa tilannetta Naton jäsenmaissa, ettei Suomen jäsenhakemukselle tulisi yllättäviä veto-ongelmia.
– Mutta minun on kyllä hyvin vaikea nähdä, että Unkari EU-maana voisi asettua siinä poikkiteloin.
Hautala huomauttaa, että enemmänkin on keskusteltu Turkista, jonne Suomi on pitänyt hyviä yhteyksiä.
– Mutta olisi vaikea nähdä, että EU-maa Unkari pysähdyttäisi Suomen jäsenyysprosessin, en usko.
Suomen Nato-jäsenhakemukselle ei näytä ainakaan Brysselistä jarrun painajia löytyvän.
Vasemmistoliiton Silvia Modig myöntää, että Suomen turvallisuustilanne on muuttunut ja turvallisuuttamme lisääviä ratkaisuja tarvitaan. Eduskunnan käsittelyssä selviää, mikä tilannekuva ja aikajana on, ja mitä on tarpeen tehdä.
Modigin mukaan fokuksen pitää olla sodan syttymistä ehkäisevässä pelotevaikutuksessa, ei sodan syttymisen jälkeisessä tilanteessa.
– Kyllä silloin on myönnettävä, ettei mikään muu ratkaisu tarjoa samaa pelotevaikutetta kuin Nato-jäsenyys tarjoaa.
Hautala näkee Suomen valinneen oikeastaan tiensä jo kylmän sodan aikana.
– Kyllä jokainen askel kohti läntistä yhteisöä on otettu, mikä on voitu ottaa.
Kun totuus naapurista on paljastunut, ei mitään teeskentelyä ole Hautalan mielestä syytä pitää yllä. Hän sanoo luottavansa siihen, että eduskunta antaa vahvan signaalin hallitukselle ja presidentille.
– Ja sitten Suomen ulkopoliittinen johto tuo päätettäväksi jäsenhakemuksen, kesän korvilla ehkä jopa.
Heinäluoman mielestä Suomen Nato-kysymys ratkesi jo 24. päivä helmikuuta.
– Venäjän käsittämätön ja julma hyökkäys Ukrainaan on sellainen, että jokainen Venäjän naapuri joutuu miettimään omaa suhdettaan Venäjään uudelleen myös turvallisuusmielessä.
Heinäluoman mielestä on tärkeää, että päätöksenteko hoidetaan oikein.
– Että sisäistetään, että tässä on kysymys paitsi siitä, mitä saa, myös siitä, mitä pitää antaa ja mihin se meitä velvoittaa.
Demarimepin mukaan kyse on isosta Suomen muutoksesta Suomen turvallisuusasemassa.
– Ja sen takia pidän hyvänä tätä nyt valittua tietä, että tämä käydään eduskunnassa huolella lävitse hyvässä yhteistyössä presidentin ja maan hallituksen kanssa, Heinäluoma summaa.