Unkarin sunnuntain vaalit voivat tietää vaikeuksia myös Suomen Nato-jäsenyyden hakemiselle – Unkarin riippuvuus Venäjän halvasta kaasusta voi altistaa sen Putinin painostukselle, arvioi tutkija
Sunnuntaina Unkarissa järjestettävien parlamenttivaalien tulosta jännitetään myös muualla Euroopassa, sillä Unkaria hallitseva Fidesz-puolue ja sen pääministeri Viktor Orban ovat jo vuosien ajan heittäneet kapuloita läntisen yhteistyön rattaisiin niin EU:ssa kuin sotilasliitto Natossakin.
Viime viikkojen riidanaihe on ollut Orbanin Venäjä-myönteisyys Ukrainan sodan varjossa.
Unkarin hajanaisuudesta kärsinyt oppositio on saanut yhdistettyä rivinsä pääministeriehdokas Peter Marki-Zayn taakse. Tie vaalivoittoon sunnuntaina on oppositiolle silti haastava, sillä mediakenttä on Fideszin hallussa. Jos oppositio kuitenkin yltää vaalivoittoon, on edessä vielä vaikeampi urakka, arvioivat asiantuntijat STT:lle.
– Jos oppositio voittaa, heillä on edessä todella pitkä ja kivinen tie, että Unkari saadaan takaisin demokratian tielle, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, unkarilaissyntyinen Katalin Miklossy.
Ensimmäisenä haasteena vaalivoiton jälkeen olisi hallituksen muodostaminen. Fidesziä vastustava liittouma sisältää kirjavan joukon puolueita oikeasta vasempaan laitaan.
– Mutta ensin pitää kaataa karhu, sitten vasta pohditaan millainen hallitus tulee ja pystyykö se hallitsemaan, sanoo Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen.
Jos yhteistyökykyinen hallitus saadaan muodostettua, ovat edessä vielä tätäkin jyrkemmät esteet, joita Fidesz-puolue on pitkän valtakautensa aikana pystyttänyt yhteiskuntaan. Puolue on kaapannut lojalistiensa haltuun keskeisiä instituutioita kuten oikeuslaitosta, pankkeja, yliopistoja ja yritysmaailmaa.
Miklossyn mukaan Orban on pyrkinyt luomaan Unkariin ”syvävaltion”, eli varmistamaan, että merkittävä osa vallan välineistä pysyisi Fideszin hyppysissä, vaikka puolue häviäisikin vaalit. Myös Turun yliopiston Nyyssönen näkee tilanteen vaikeana.
– Fidesz on sementoinut asemiaan erilaisilla kikoilla ja etukäteen varautunut siihen, että jos se häviää vaalit, niin tuleva hallitseminen on vaikeaa, kertoo Nyyssönen.
Suomen kannalta keskeisin kysymys Unkarin vaaleissa on se, miten tulos vaikuttaa sotilasliitto Naton jäsenyyden mahdolliseen hakemiseen.
Uuden jäsenen hyväksyntä liittoumaan vaatii myös Unkarin siunauksen. Orbanin hallinnon suhtautumista Suomen tai Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen pidetään suurena kysymysmerkkinä.
– Voisi sanoa, että Orban on osoittanut olevansa arvaamaton poliitikko, Nyyssönen sanoo.
Nyyssönen ei tässä vaiheessa kuitenkaan pidä todennäköisenä, että Unkari kiristäisi Suomea.
– Mutta jos näin käy, pidän sitä erittäin kierona toimintana, Nyyssönen sanoo.
Aleksanteri-instituutin Miklossya huolettavat Orbanin lämpimät suhteet Venäjään. Unkarin riippuvuus Venäjän halvasta kaasusta voi altistaa sen presidentti Vladimir Putinin painostukselle.
– Ei (Suomen Nato-jäsenyys) ainakaan tule olemaan läpihuutojuttu, Miklossy sanoo.
Miklossyn mukaan tämä ei välttämättä näkyisi Suomen jäsenyyden täystyrmäyksenä vaan jahkailuna, jossa Unkari vetoaisi siihen, ettei Venäjää kannata kriisitilanteessa ärsyttää.
– Toisaalta Unkari on riippuvainen Natosta, joten se lopulta ehkä myöntyy, mutta tekee asian hankalaksi Suomelle.