Stubb vierailee Ukrainassa sodan vuosipäivänä – Macron: Sota on Venäjän kolminkertainen epäonnistuminen
Presidentti Alexander Stubb on vierailulla Kiovassa. Tänään tiistaina tulee kuluneeksi neljä vuotta Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan.
– Vierailulla osoitetaan Suomen vahvaa ja jatkuvaa tukea Ukrainalle tilanteessa, jossa maa on taistellut Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan, kerrotaan presidentinkanslian tiedotteessa.
Stubbin lisäksi Kiovaan ovat saapuneet sodan vuosipäivänä muun muassa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson.
Vierailun aikana johtajien on määrä osallistua viralliseen muistoseremoniaan ja tavata muun muassa presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Stubb vieraili edellisen kerran Ukrainassa viime syyskuussa ja sitä ennen sodan alkamisen kolmantena vuosipäivänä tasan vuosi sitten.
Ukrainan presidentti on julkaissut sosiaalisessa mediassa lausunnon, jossa hän kiittää ukrainalaisten rohkeutta, kovaa työtä ja kestävyyttä vastarintaan.
– On oikeutettua sanoa, että (Venäjän presidentti Vladimir) Putin ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Hän ei ole murtanut ukrainalaisia, hän ei ole voittanut tätä sotaa, olemme säilyttäneet Ukrainan.
Zelenskyi toteaa myös, että ponnistelut rauhan ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi jatkuvat.
Ukrainaa tukeva niin kutsuttu halukkaiden koalitio pitää tiistaina etäkokouksen Ranskan ja Britannian johdolla.
Naton pääsihteeri Mark Rutte vaatii Ukrainan liittolaisia lisäämään Ukrainalle tarjottavaa apua.
– Tuki on ratkaisevan tärkeää. Ukraina tarvitsee enemmän, koska lupaus avusta ei lopeta sotaa, sanoi Rutte Naton päämajalla järjestetyssä tilaisuudessa.
Tukeaan osoittaa myös esimerkiksi Britannian pääministeri Keir Starmer, joka lausunnossaan vakuuttaa, että Britannia pysyy edelleen Ukrainan rinnalla.
Britannia on tänään tiistaina ilmoittanut uudesta tukipaketistaan Ukrainalle. Se sisältää muun muassa hätäapua Ukrainan energiaverkon suojaamiseksi sekä humanitaarista tukea sodassa kärsineille.
– Lisäämme sotilaallista, humanitaarista ja jälleenrakentamisen apua ja jatkamme Ukrainan tukemista niin pitkään kuin on tarpeellista. Venäjä ei voita tätä sotaa, Starmer sanoo.
Myös Ruotsin pääministeri vakuuttaa maansa jatkavan Ukrainan rinnalla, joka taistelee paitsi omansa myös muiden vapauden ja turvallisuuden puolesta. Niin ikään Viron pääministeri Kristen Michal on kertonut Pohjoismaiden ja Baltian maiden tuen jatkuvan.
– Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Viron itsenäisyyspäivänä. Emme ole unohtaneet vapauden hintaa. Viro jatkaa Ukrainan tukemista kaikin tavoin kestävän rauhan saavuttamiseksi, hän kirjoittaa sosiaalisen median päivityksessään.
EU-maiden tukirintama rakoili juuri vuosipäivän alla, sillä EU ei maanantaina päässyt ulkoministerikokouksessaan sopuun uusimmasta Venäjään kohdistuvasta pakotepaketista.
Unkarin pääministeri Viktor Orban sanoi jo sunnuntaina, ettei Unkari aio hyväksyä pakettia. Unkari pyrkii toiminnallaan vauhdittamaan venäläisen öljyn toimituksia Ukrainan kautta kulkevan öljyputken kautta.
Pakotepaketin lisäksi Unkari jarruttaa öljyputkikiistan takia myös EU:n 90 miljardin euron lainapakettia Ukrainalle. Unkarin parlamenttivaalit pidetään huhtikuussa, ja niiden on arvioitu voimistaneen Orbanin EU-kielteistä linjaa.
Slovakia puolestaan on ilmoittanut, että aikoo lopettaa hätäsähkön toimitukset Ukrainaan, ellei Ukraina jatka öljytoimituksia Slovakialle.
Taloudessaan vahvasti merenkulkuun nojaavat Kreikka ja Malta taas ovat vastustaneet pakotepakettiin sisältynyttä meripalveluiden kieltoa. Se kieltäisi EU:ssa toimivilta yrityksiltä kaikenlaisten venäläistä raakaöljyä kuljettavien tankkereiden palvelemisen.
Stubb tapasi maanantaina Pariisissa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, jonka mukaan painetta Venäjää kohtaan täytyy lisätä. EU-maat eivät kuitenkaan onnistuneet samana päivänä pidetyssä ulkoministerikokouksessa sopimaan uudesta 20. pakotepaketista Venäjälle.
Yhdysvaltain välityksellä käydyt neuvottelut sodan päättämisestä ovat toistaiseksi jääneet tuloksettomiksi. Venäjän vaatimukset alueluovutuksista ylittävät sen vajaan viidesosan Ukrainan alueesta, jonka venäläiset ovat kyenneet neljän sotavuoden aikana valtaamaan.
Macron on tiistaina julkaissut sosiaalisessa mediassa tekstin, jossa hän kuvailee neljä vuotta kestäneen sodan julmuuksia. Hän luonnehtii sotaa Venäjän kolminkertaiseksi epäonnistumiseksi: sotilaalliseksi, taloudelliseksi ja strategiseksi.
– Neljä vuotta pommitettuja kaupunkeja, tuhottuja kouluja, sairaaloita ja energiainfrastruktuuria, jotta perheet syöstäisiin kylmyyteen ja pelkoon. Neljä vuotta murskattuja elämiä, väkivaltaa, raiskauksia, kidutusta, sotarikoksia ja terroria.
Macron kirjoittaa, että jonain päivänä venäläiset ymmärtävät heidän nimissään aiheutettujen tuhojen pitkän aikavälin vaikutukset maalleen.
– Siinä missä Kreml lupasi valloittaa Ukrainan muutamassa päivässä, vain yksi prosentti Ukrainan alueesta on vallattu. Ja millä hinnalla venäläisille?
Macron huomauttaa, että toista miljoonaa venäläissotilasta on haavoittunut tai kuollut taisteluissa.
Täsmällisiä Venäjän tappiolukuja ei ole vahvistettu riippumattomista lähteistä. Yhdysvaltalainen kansainvälistä turvallisuutta analysoiva ajatushautomo Center for Strategic and International Studies CSIS julkaisi tammikuun lopulla raportin, jossa se arvioi venäläisten kokonaistappioluvuksi lähes 1,2 miljoonaa.
Luku käsittää taisteluissa kuolleet, haavoittuneet ja kadonneet helmikuun 2022 ja joulukuun 2025 välillä. Pelkästään viime vuoden osalta CSIS arvioi venäläistappioiden suuruudeksi yli 400 000.
Yhdysvaltain välityksellä käydyt neuvottelut sodan päättämisestä ovat toistaiseksi jääneet tuloksettomiksi. Venäjän vaatimukset alueluovutuksista ylittävät sen vajaan viidesosan Ukrainan alueesta, jonka venäläiset ovat kyenneet neljän sotavuoden aikana valtaamaan.
Zelenskyi varoitti maanantaina BBC:n haastattelussa, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin edes tyytyisi vaatimiensa alueiden saamiseen, vaan jatkaisi sotaa tauon jälkeen uudelleen.
Ukraina puolestaan haluaa Yhdysvalloilta ja Euroopalta niin uskottavat turvatakuut, ettei sen tarvitsisi enää pelätä Venäjän uutta hyökkäystä.
Ukrainan sodan varsinaisella taistelurintamalla ei ole tapahtunut pitkään aikaan suuria muutoksia. Venäjä on kyennyt etenemään hitaasti ja suuria tappioita kärsien, mutta viime viikkoina myös ukrainalaiset ovat kyenneet valtaamaan pieniä alueita takaisin.
Syynä venäläisten vaikeuksiin on pidetty tärkeiden Elon Muskin SpaceX-yhtiön tarjoamien Starlink-satelliittiyhteyksien menetystä.
Viime aikoina Venäjä onkin keskittynyt iskemään Ukrainassa kaupunkien siviilikohteisiin ja energialaitoksiin. Ukrainan kotirintamalla kovien pakkasten lauhtuminen lienee tuonut jonkinlaista helpotusta sähkö- ja lämpökatkoista kärsineille siviileille.