Sotepalvelut aiotaan laittaa tärkeysjärjestykseen – "Ettei määrittely riipu esimerkiksi äänekkyydestä"

Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden palveluvalikoiman määrittelyperiaatteista.

Tämä tarkoittaa sitä, että sotepalveluissa otettaisiin käyttöön uudet periaatteet, joiden mukaan määritetään lakiin perustuen se, mitä palveluita julkisella sektorilla tarjotaan. Vastaavasti jotkin palvelut jäisivät näiden periaatteiden mukaisesti tarjonnan ulkopuolelle.

Kustannuspaineiden keskellä sotessa tehdään jo nyt paveluvalikoiman priorisointia. Periaatteiden määrittelyn myötä työhön tulee selkeämpää ohjaavaa vaikutusta. Poliittiset päättäjät tekevät arvovalinnat, ja hyvinvointialueiden ammattilaiset vastaavat käytännön toteutuksesta.

Tarkoitus on lisätä avoimuutta ja vaikuttavuutta.

Esitetyt periaatteet olisivat tarveperiaate, turvallisuus, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Läpileikkaavina periaatteina on tarkoitus pitää yhdenvertaisuus ja ihmisarvon loukkaamattomuus.

Uutena asiana prioriteetiksi otettaisiin esimerkiksi väestötason terveyden edistäminen yksilön palvelutarpeen rinnalla. Tämä ohjaa valintoja, joilla tehdään esimerkiksi ennaltaehkäisevää terveystyötä.

Pois rajattaisiin etenkin vähähyötyisiä palveluja. Ratkaisut perustuisivat monipuoliseen kokonaisharkintaan. Vähähyötyiset palvelut pitää määrittää aina erikseen, kun tiede kehittyy ja uutta tietoa vaikuttavuudesta tulee.

Huomio on nyt myös siinä, kuka hyödyn määrittää, Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.

– Sateenvarjonomaiset periaatteet tuovat varmuutta, ettei määrittely riipu esimerkiksi äänekkyydestä. Että kuka vaatii eniten tai kuka on äänekkäin, Pikkujämsä totesi ministeriön mediatilaisuudessa maanantaina.

– Ihmisiä tarpeineen ei ole tarkoitus asettaa eriarvoiseen asemaan. Ei priorisoida ihmisiä vaan käytössä olevien työkalujen keskinäistä järjestystä.

Järjestelmän tasolla on asiantuntijan mukaan tarkoitus, että yhdenvertaisuus myös erikoisalojen välillä säilyy.

Jalkauttaminen käytännön työhön vaatii vahvaa johtamista ja dialogia, ministeriön lakimies Kaisa-Maria Kimmel myöntää.

– Siksi on pyritty käymään sidosryhmäkeskustelua, että viesti ei tulisi vain hyvinvointialueen johtajilta vaan myös ammattikunnilta itseltään. Mutta kyllä tämä vaatii myös tukea toimeenpanolle.

– Pyrimme tulevaisuudessa syöttämään lapaan niin, että yhteisymmärryksen kehittämistä jatketaan. Tämä tarkoittaa ja vaatii sitä, että sotekenttä on laajasti sitoutunut.