Sosiaali- ja terveysvaliokunta pusersi yksimielisen mietinnön ravintolarajoituksista – yökerhoille ja pubeille muita tiukempi sääntely
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä ravintolatoiminnan koronarajoituksista. Mietintö on yksimielinen. Rajoitukset ovat voimassa marraskuun alusta helmikuun loppuun.
Valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, että tiukempi sääntely kohdistetaan ravintoloihin, joissa kontaktien syntymiselle on muita suurempi riski.
Lohen mukaan käytännössä tämä tarkoittaa yökerhoja, anniskelubaareja ja pubeja. Ruokaravintoloita, kahviloita ja lounasruokaloita kohdellaan lempeämmin.
– Haluan korostaa sitä, että vaikka lakiin otetaankin perussäännös tästä ravintolatoiminnan rajoittamisesta, valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asiakasmäärien rajoituksista ja niiden kohdentumisesta, Lohi selvitti.
Tiukemman sääntelyn paikoissa asiakasmäärän rajoitus olisi enintään 50 prosenttia suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä ja muissa ravitsemisliikkeissä enintään 25 prosenttia.
Asiakasmäärän rajoituksista huolimatta ravintoloitsijalla on velvollisuus huolehtia siitä, että asiakkaiden oleskelu on riittävän väljää ja asiakaspaikat riittävän etäällä toisistaan.
Lohen mukaan lähtökohtana rajoituksissa on nyt alueellinen välttämättömyysarviointi.
– Alueen määrittelyä ei ole säännöksessä rajattu, ja sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi maakuntaa, sairaanhoitopiiriä tai kuntaa, riippuen välttämättömyyspunninnasta.
Myös kellonaikoihin liittyviä rajoituksia pitää Lohen mukaan tarkastella alueellisesti ja välttämättömyyden perusteella.
– Kellonaikarajat eivät ole tavallaan on-off, että joko voimassa tai ei, vaan siinä haarukassa pitää katsoa, missä puitteissa lähdetään aukioloaikoja rajoittamaan.
Jokaisen alueen kohdalla tehdään Lohen mukaan myös välttämättömyysharkintaa siitä, millaisia rajoituksia epidemiatilanteen vuoksi tarvitaan, vaikkapa kuntakohtaisesti.
Aluehallintovirastot toimivat Lohen mukaan valvontaviranomaisina, mutta varsinaiset päätökset tehdään valtioneuvoston asetuksella.
Lohen mukaan valiokunnassa on päädytty myös siihen, että tietyt toiminnat jäävät aukioloaikoihin säädettävien rajoitusten ulkopuolelle. Huoltoasemien yhteydessä toimivia ja satamasta ilta-aikaan lähtevien alusten ravintoloita rajoitukset eivät koske, hän selvitti.
– Haluttiin, että nämä risteilijät eivät ole huonommassa asemassa muiden maiden lipun alla risteileviin, valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) perusteli.
Lohen mukaan ravintoloiden luokittelussa pääosin alkoholin myyntiin perustuviin ja ruokaravintoloihin oli omat pulmansa, sillä tällaista jakoa ei ole aiemmin laissa tehty. Tämä tehdään hänen mukaansa nyt toiminnan luonteen, ei alkoholijuomien liikevaihto-osuuden perusteella.
Olennaista on Lohen mukaan nyt se, kokoontuvatko asiakkaat ravintolaan pääasiassa aterioimaan omissa pöytäseurueissaan vai perustuuko toiminta pääosin alkoholijuomien myyntiin.
– Viimeksi mainittuihin liittyy usein muun toiminnallisuuden kautta yleisesti laajempaa ihmisten välisten sosiaalisten kontaktien ja fyysisen läheisyyden muodostumista sekä esimerkiksi tanssimista ja laulamista, jotka voivat olla merkityksellisiä tartuntataudin leviämisriskin todennäköisyyden kannalta, Lohi perusteli ehdalla lainsäätäjän kielellä.
Lohen mukaan osa ravintoloista saattaa kuitenkin toimia päiväsaikaan lounaspaikkoina ja illalla yökerhoina. Toiminnan luonne voi vaihdella myös viikonpäivän tai vuodenajan mukaan.
Valiokunta ehdottaa Lohen mukaan siten myös säännöstä, jonka mukaan ravintolan toiminta rajoitetaan sen hetkisen toiminnan mukaan.
Ravintolan on myös lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, eivätkä tilojen ja pintojenpuhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole tähän riittäviä.