Apulaisoikeuskansleri kovistelee ministeriötä viiveistä ja epäselvyyksistä lentoasemilla koronakeväänä – kantelun mukaan täysi koneellinen etupäässä suomalaisia purkautui maaliskuussa "kuka minnekin"
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtovastuu olisi edellyttänyt tehokkaampia oma-aloitteisia toimia, jotta lentoasemien tilanteeseen olisi voitu puuttua heti maaliskuun puolivälin jälkeen, linjaa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ratkaisussaan.
Ratkaisun mukaan selvityksissä on käynyt ilmi tilanteita, joissa hallituksen linjaukset näkyivät käytännössä viiveellä.
STM:ltä esimerkiksi kesti neljä päivää hallituksen antaman linjauksen jälkeen antaa ohjeistus siitä, mitä käsite ”karanteenia vastaaviin olosuhteisiin” tarkoitti, vaikka tieto on ollut koronaviruksen torjumisen kannalta olennainen.
Lisäksi kansleri katsoo, että STM pyysi Vantaan kaupunkia osallistumaan Helsinki-Vantaan lentoaseman torjuntatoimiin vasta hyvin myöhään.
Se, että STM ensin käytti yksityistä palveluntarjoajaa, ei kanslerin mukaan ollut tartuntatautilain mukainen ratkaisu.
Ratkaisussa todetaan, että tapahtumat maaliskuussa lentoasemilla osoittivat, ettei koronakriisiin ollut varauduttu. Tämä käy apulaisoikeuskanslerin mukaan selkeästi ilmi oikeuskanslerille tehdyistä kanteluista.
Esimerkiksi yksi kantelija kertoi saapuneensa Helsinki-Vantaalle Espanjasta Hollannin kautta maaliskuun 16. päivänä. Toisin kuin Alicantessa ja Amsterdamissa, Helsingissä ei kantelijan mukaan ollut minkäänlaista ohjeistusta tai valvontaa.
– Täysi koneellinen etupäässä suomalaisia purkautui ”kuka minnekin”, ratkaisussa siteerataan kantelijaa.
Selvitys toimista alkoi, kun oikeuskanslerivirastoon tuli keväällä useita kanteluita. Niissä pyydettiin tutkimaan viranomaistoiminnan riittävyyttä lentoasemilla koronapandemian alettua sekä selvittämään johtovastuita.
– Sekä kanteluissa että julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ainakin Helsinki-Vantaan lentoasemalla näytti olleen olennaisia puutteita Suomeen palaavien matkailijoiden ohjeistamisessa ja koronavirustilanteen hallinnassa, ratkaisun tiedotteessa todetaan.
Puumalainen pyysi selvityksiä STM:ltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, ulkoministeriöltä, valtioneuvoston kanslialta ja Vantaan kaupungilta. Vaikka selvityksissä myös kehuttiin yhteistyötä, osassa huomautettiin tilanteen olleen aluksi epäselvä eikä esimerkiksi toiselle viranomaiselle lähetettyihin pyyntöihin ollut aina vastattu.
Johtovastuusta tilanteessa ei ratkaisun mukaan ole epäselvyyttä: STM vastaa johtamisesta valtakunnallisissa terveydenhuollon häiriötilanteissa.
– Painotan vielä yleisesti, että STM:n johtovastuu olisi nähdäkseni tartuntatautilain 7 §:n nojalla edellyttänyt ministeriön tehokkaampia oma-aloitteisia toimia, joiden perusteella tilanteeseen lentoasemilla olisi voitu puuttua heti maaliskuun puolivälin jälkeen, jolloin riski koronaviruksen leviämiseen Suomeen saapuvien lentomatkustajien myötä viimeistään kävi ilmeiseksi, Puumalainen painottaa ratkaisussa.
Apulaisoikeuskansleri tähdentää ratkaisussaan, ettei hän päättäväisiä ja ripeitä toimia edellyttäessään tarkoita, että viranomaisten olisi pitänyt toimia ”hätäillen ja suunnittelematta”.
Hän sanoo toimien aloittamisen viivästymisen johtuneen selvitysten perusteella siitä, että muiden kuin tartuntatautilaissa säädettyjen velvoitteiden osalta oli epäselvyyksiä toimivalta-asioissa ja yhteistyössä.
Tilanteen kohentamiseksi jatkossa Puumalainen esittää, että lentoasemien johtosuhteita on syytä selvittää ja määritellä erilaisten vakavien häiriötilanteiden varalta.
– Niillä voidaan joutua vastaisuudessakin koronaepidemian kaltaisiin uudenlaisiin tilanteisiin, jolloin toiminnan johtamiseen liittyvät kysymykset eivät saisi olla epäselviä, tiedotteessa lukee.
Puumalainen painottaa myös, ettei hän epäile, ”etteivätkö viranomaiset ja yksittäiset virkamiehet olisi erittäin vaativassa ja kiireisessä tilanteessa sekä kovassa paineessa pyrkineet tekemään asiassa parhaansa koronaviruksen leviämisen estämiseksi lentoasemilla”.
Rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden toteuttamisen valmisteluun varten asetettiin kesällä yhteistyöryhmä. Apulaisoikeuskansleri sanoo pitävänsä yhteistyöryhmän asettamista perusteltuna.